Pos.4.2. Todistaja Heikki Metsäpuro

29.4.2.3


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Erja Ristola:      Ette kuitenkaan kiistä tätä 300.000, jonka olette poliisikuulustelussa aikanaan esittänyt ja vahvistitte Hämeenlinnan käräjäoikeudessa kesällä?
Metsäpuro:        En mä varmaan voi sitä kiistää, en mä osaa siihen sanoa.
Erja Ristola:      Millä tavoin tämä tavarantoimitus tapahtui, kun ostitte näitä kasetteja?
Metsäpuro:        Sanotaan, ne tuli sitten kun ne lähetettiin monta kertaa ja voi olla pääasiallisesti
Erja Ristola:      Haitteko niitä itse sieltä NTC:n toimipisteestä?
Metsäpuro:        Joo, tota...
Erja Ristola:      Toimittiko Reinikainen niitä teille jollakin pakettiautolla?
Metsäpuro:        Sanotaan tässä siis mulla on itselläni ollut kanssa pakettiauto siihen aikaan, että hakenut itse ja niitä on voinut tulla kuljetuksellakin. Mulla oli varasto tuolla Tampereella Nokian ulkopuolella.
Erja Ristola:      Reinikainen on voinut teille toimittaa itse näitä kasetteja?
Metsäpuro:        Anteeksi?
Erja Ristola:      Reinikainen on voinut toimittaa teille teidän muistikuvanne mukaan?
Metsäpuro:        Sanotaan jonkun verran. Mä en osaa ihan sanoa siihen juuta enkä jaata.
Erja Ristola:      Te olette aikanaan Helsingin hovioikeudessa kertonut, että te olette jossakin maantien laidassa...
Harju:               Anteeksi, voisiko kysyjä ensin yrittää edes kysyä eikä lukea jostakin.
Puheenjohtaja:   Näin se tietysti menee, että mihin tällä nyt niin kuin pyritään, että mitä te haluatte kysyä ensin?
Metsäpuro:        Jos mä saan herra puheenjohtaja sen verran, että sanotaan, että vaikea se on tämmöisiä vähän niin kuin irtonaisia kysymyksiä. Mä ajattelen sitä niin kuin kokonaisuutena. Mä sanon, että kyllä kasetteja olen ostanut, ennakkoon maksanut ja saanut niistä laskut, että vaikea sitten mitenkään palauttaa mieleen, kun tämä on ollut ainoastaan yksi osa tämä kasettikauppa, tämä on oikeastaan paljon pienempi osa ja mä en voi mitenkään tämmösiä...
Puheenjohtaja:   Niin, minäs vuosina tätä kasettikauppaa oli?
Metsäpuro:        90-luvun alussa.
Puheenjohtaja:   90-luvun alussa, niin.
Erja Ristola:      Voitteko tarkemmin mainita nämä vuodet?
Metsäpuro:        Mitähän se oli, oliko se tossa 1991 kun ne ensimmäiset oli.
Erja Ristola:      1991, 1992, 1993 ja 1994.
Metsäpuro:        1991, 1992 ja 1993. Se alkoi1993 hiljentyyn se kauppa. Sitä mä en osaa sanoa sitten, että onko se 1994 ollut vai oliko se sillä lailla, että siellä oli vähän sellainen kiistanalainen lasku sieltä vuodelta 1994, jos mä en väärin muista viime käsittelyssä.
Erja Ristola:      Kysyn nyt uudestaan, että miten maksoitte nämä kasetit silloin kun haitte niitä sieltä NTC:n toimitiloista?
Metsäpuro:        Sanotaan, että siinähän on monta kertaa, että mä olen maksanut ennakkoon, että mä olen tavallaan - niin sanotusti omaa tavaraa - maksettua tavaraa hakenut. Näin on periaatteessa mennyt aika usein. Eli ennakkomaksuhan tarkoittaa sitä, että mä olen maksanut ennakkoon niistä kaseteista.
Erja Ristola:      Mutta nyt joudun taas siteeraamaan tätä poliisikuulustelupöytäkirjaa. Täällä olette kertonut näin, että ”Maksoin ostokseni Reinikaiselle käteisellä aina silloin kun hain tavaraa tehtaalta.”
Metsäpuro:       Siinähän voi tietysti näinkin olla, mutta se poliisikuulustelu, mä en nyt muista, mulla oli yksi sellainen inhottava siellä Tampereella, mutta mä en tiedä oliko se tää sitten mutta siellä oli niin hirvittävän painostavaa. Siellä oli kaksi rikospoliisia ja kun mua kuulusteltiin, sanottiin suurin piirtein että mä olen suuri rikollinen, että koppiin voin mennä, kaikkea tämmöistä. Se oli niin kuin, se menee vain se kuulusteleminen sillä lailla, että mä haluan päästä siitä. Mä en ole mitään muuta tehnyt, mä olen ostanut tavaraa ja kaupalla itseni elättänyt. Että sitten aletaan kyseleen tämmöista, ja se ilmapiiri on painostava ja sitten kun on kirjoitettu, onko tää hyvä, jees, ja sitten mä tietysti allekirjoitan sen. Että jos mä alkaisin ruotiin kaikkia niitä juttuja, ei se olis päivä ihan riittänyt välttämättä siellä kuulustelussa. Se on vähän niin kuin ennakkokäsite. Valitettavasti näin on asia. Se voi olla, että mä olen sanonut jotain semmoista, mikä ei pitänyt paikkansa tai muistanut väärin, tai kysytty vähän väärin se kysymys, kirjattu vähän väärin. Olenhan mä tietysti allekirjoittanut, se pitää paikkansa.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>