|
View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Ristola: Tuliko tämän tarkastuksen kuluessa esille millään lailla, että Reinikaisella mahdollisesti olisi ollut jotkut kalenterimuistiinpanot tai vastaavat näistä hänen tileilleen tulleista suorituksista?
Kuortti: Ei, niitä ei ollut. Päinvastoin hän on ilmoittanut, että hän ei ollut velvollinen pitämään mitään kirjaa näistä tilitapahtumistaan. Se on täällä siteerattukin, täällä sivulla 27.
Ristola: Selvittäisittekö sitten, että millä perusteella nämä Reinikaisen tileille tulleet verotetut summat ovat olleet veronalaista tuloa?
Kuortti: Lähtökohtana on, että kaikki rahanarvoisina saadut suoritukset ovat veronalaisia ellei niitä ole säädetty verovapaiksi tai elleivät sitten ole lahjaa tai muuta vastaavaa. Mielestäni tässä on tehty se kaikki, mitä olemme voineet asiassa selvittää. On esitetty nämä tilillepanot ja niistä on jäänyt sitten, meidän keinot ei ole riittäneet pitempään ja verovelvollinen ei ole lähdettä selvittänyt.
Ristola: Verotarkastuksessa ei ollut mahdollista selvittää, mistä Reinikaisen omat tilillepanot johtuivat eikä sitten pankista saatu mitään selvitystä näistä tuntemattomiksi jääneistä tilisiirtojen tekijöistä. Sitä on yritetty, mutta se ei johtanut sitten mihinkään. Ja selitättekö sitten vielä, että minkälaisena tulona nämä on verotettu, kun tässähän on kahdenlaista verotettavaa tuloa nyt ollut?
Kuortti: Joo, no tietysti siinä on tämä että meidän verolainsäädäntö on muuttunut. Niin tämä on vuodelle 1991 tämmöinen henkilökohtaista tuloa ja sitten melkeinpä tapahtui verouudistus, minkä jälkeen tulot jakautui kahteen, niin kuin pääomatuloon ja ansiotuloon, niin tämä katsottu ansiotuloksi vuodelle1993 ja 1994.
Ristola: Nämä muut kuin tämä NTC/Citylinkin kasettimyyntiin liittyvät tulot?
Kuortti: Ne on ehdotettu peiteltynä osingonjakona.
Ristola: Mistä syystä ne on verotettu peiteltynä osingonjakona?
Kuortti: Se on se normaali käytäntö silloin, jos on kerran osakeyhtiöstä kyse. Verotuskäytäntö, oikeuskäytäntö on sen tyyppinen, että se on peiteltyä osingonjakoa se kun firman myyntitulot ohjautuu, jos ne ohjataan suoraan osakkaalle. Eli kun nyt, jos tänä päivänä nyt puhutaan, sehän jakautuu sitten edelleen, osinko jaetaan ansiotulo-osuuteen ja pääomatulo-osuuteen sinällänsä. Että vaikka se on peiteltyä osingonjakoa, niin siitä on osaan ansiotuloa ja osa pääomatuloa. Idea tässä on ja siis verotuskäytäntö ja oikeuskäytäntö, kirjallisuuden kanta on silloin, että jos osakeyhtiön osakas ohjaa omalle tililleen, niin kyllä hänen haltuunsa päätyvä tämmöinen vähemmistö tai niin kuin harvaan omistettu yhtiö, niin katsotaan, että siinä ei ole kysymys niin kuin yhtiön kavaltamisesta, vaan siinä on kysymys niin kuin ei avoimesti, vaan peitellysti jaetusta osingosta.
Ristola: Muistatteko minkälaiset olivat tämän NTC:n omistussuhteet?
Kuortti: Se vaihteli sen tarkastuksen aikana, että siellä oli Yrjö Reinikaisella tietty osuus. Taitaa olla se omistussuhde niin, että siellä oli Marja Reinikaisella 100 osaketta jossain vaiheessa sitten. Joo, tuossa kertomukseen on laitettu, että Marja Reinikainen 100, Mika Arpiainen 100 ja Markku Roiha 100 osaketta. Marja Reinikainen oli Yrjö Reinikaisen puoliso, mutta Yrjö Reinikainen ei ollut muodollisesti osakas.
Ristola: Hän oli kuitenkin toimitusjohtaja tässä NTC:ssä?
Kuortti: Kyllä.
Puheenjohtaja: Niin, kysyn nyt välillä, jotta ymmärtäisin tämän asian paremmin. Tämä verotarkastuksen lopputulos on esitetty tässä sivulla 29. Siinä sanotaan, että verotusesitykset ovat seuraavat: Vuodelle 1991 on esitetty lisättäväksi 50.000 markkaa, 1993 vuodelle 50.000 markkaa ja 1994 vuodelle 100.000 markkaa. Nämä on nyt, jos ymmärsin oikein, niin nämä on nyt niitä lisäyksiä, jotka perustuvat sellaisiin tuloihin, joiden ei ole nähty tai havaittu olevan yhteydessä NTC:n kanssa, tämän yhtiön kanssa, ja niitten yhtiöiden, joiden on tässä verotarkastuksessa käsitetty toimivan yhdessä tai bulvaaneiksi jopa väitetty. Että nämä lisäykset 50.000 markkaa, 50.000 markkaa ja 100.000 markkaa ovat muita. Tässä ylhäällähän selitetään, että mitä ne eri tulo- ja varallisuusverolain säännösten mukaan, millä tavalla niitä sitten verotettaisiin. Tässä jutussahan on kysymys kyllä paljon suuremmista, siis paljon suuremmista tulojen salauksista, ymmärsinkö nyt oikein, ne on niitä kun on verotettu ilmeisesti peiteltynä osingonjakona. Mites ne nyt sitten on määritelty, mistäs ne nyt sitten ilmenee, tai tiedättekö te niistä mitään? Nämähän koskee vaan näitä, joilla ei ole yhteyttä näihin yhtiöihin, ymmärsinkö oikein?
Kuortti: Kyllä, mutta ne on verotettu...
Puheenjohtaja: Koskeeko teidän tarkastuksenne ollenkaan niitä peiteltyjä osingonjakoja?
Kuortti: Joo, se koski, mutta se ei ollut tässä kertomuksessa, kun se on siellä NTC:n, sen yhtiön kertomuksessa. Sen perusteella on laadittu tarkastuskirje, mutta ne määrät löytyvät kyllä, kun tässähän on siteerattu tätä yhtiön kertomusta, niin siteeraus päättyy tuolla sivulla 24, niin siellä näkyy se mikä on sen sivun 24 yläreunassa näkyy, että vuonna 1991 on lisätty tuloon 735.000.
Puheenjohtaja: Ne ilmenevät kyllä tästä samasta, sivu 24.
Kuortti: Joo. Tämä on sitä peiteltyä osingonjakoa tämä lisäys, mutta kun ne on mennyt teknisesti sen toisen kertomuksen kautta.
Puheenjohtaja: Onko teillä sellainen tieto, että ne verotukset on toimitettu sen mukaan kuin tässä on esitetty?
Kuortti: Kyllä.
Puheenjohtaja: Tässähän on jälkiverotuksia toimitettu kahteen eri otteeseen noin kuukauden välein?
Kuortti: Kyllä.
Puheenjohtaja: Asiakirjoista havaitsin, en kyllä nähnyt suoraa yhteyttä näihin määriin. Mutta nyt sanotte, että se ilmenee sivulta 24.
Kuortti: Tämä peitelty osingonjako ilmenee sieltä.
Puheenjohtaja: Joo, ja nämä on sitten tällaista muuta tuloa, jota ei ole pystytty paremmin yksilöimään, mutta lähdetään siitä, että kaikki tulo on veronalaista, ellei toisin näytetä. No niin Ristola, jatkakaa sitten.
|