32 Ajatuksia uskosta, eettisyydestä, psykologiasta, oikeudesta sekä filosofiaa -vallasta, sekä verotuksesta.

32.1.3

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Jumalan rakkaus on siis loputtoman runsas "eettinen" ja ihmisen pelastumisen edellytys. Uskollisuus ihanteille jotka sisältyvät Jumalan luomiin oppeihin on siten tärkeämpi kuin velvollisuudet hallintovaltaa kohtaan. Saavuttaaksemme Jumalan käskynhaltijan aseman, vaatii tämä sitoutumista Jumalan ihmisille annettujen oppien tunnustamiseen, etiikkaan, moraalifilosofian ymmärtämiseen, objektiivisuuteen, riippumattomuuteen, totuuden tulkitsemiseen faktojen ei intuitiivisten mielleyhtymien kautta jne.

Ihmiset ovat kärsineet oppiakseen, että Jumala haluaa meidän ymmärtämään rakkauden merkityksen. Rakkaus on Jumalan suurin lahja luomakunnalle. Miksi ihmiskunnan perimätiedossa olemme viitoittaneet tietä Jumalaan uskossa, mutta emme ole korostaneet rakkauden suurta painoarvoa. Haluammeko unohtaa inhimillisen rakkauden merkityksen voidaksemme tehdä kuten teemme. Olemmeko Jumalan rakkaudessa/julistuksesta unohtaneen julistetun rakkauden merkityksen. Ovatko teologit sortuneet asettaneet tärkeämmäksi maalliset palkitsemisen ja rankaisemisen opit kuten tapahtui inkvisitioiden aikaan. Uskommeko, ymmärrämmekö Jumalan meille antamista "aisteistamme" sielunlahjoista ja opeista, tärkeimmäksi rakkauden, eritoten lähimmäisenrakkauden. Älä tapa - rakasta lähimmäistäsi niin kuin rakastat minua, on Jumalan käsky, se on positiivisen oikeuden yksi peruspilareista.

Pyhät sodat eivät ole syntyneet rakkauden johdolla. Pyhät sodat ovat syntyneen toivon ja pelon -oikeuden ja julmuuden syy seuraus tekijöistä. Tai ne ovat syntyneet kuten akateemikko – filosofi Karl Marx on todennut: kaiken päätöksen perustana on talous.
Psykoanalyysin perustajan (noin v.1900)  Sigmund Freud mukaan: Kaikki käskyvallan muodot ovat savuverhoja, joiden suojassa tahdomme pakottaa muut omaksumaan omat mielipiteemme.

Ateenan ohella oli Sparta kuuluisin Hellaan kaupunkivaltioista  Ateena oli merivalta kun taas Sparta oli vahva maavalta. Sparta vastusti Ateenan imperialismia ja halusi säilyttää oman poliittisen valtapiirinsä. Spartan hallitsevat piirit eivät saaneet käydä kauppaa, koska pelättiin kosketuksen toisin ajatteleviin aiheuttavan taipumusta ajatus ja elämäntapojen muutoksille. Ateenalaisten ja heidän liittolaisensa pitivät kiinni tasa-arvoisuuden ihanteesta. Spartalainen yläluokka –hallintoluokka liittolaisineen ei halunnut luopua aristokraattisesta uskostaan, jonka mukaan oikeus, viisaus ja taito kuuluivat yhteiskunnan yläluokalle. Ateena ja Sparta olivat erimieltä politiikan peruskysymyksistä Samalla tavalla erimielisyydet valtioiden kesken näkyvät myös aikakautemme poliittisessa kanssakäymisessä. On usein huomautettu, että spartalainen valtioihanne monissa kohdissa muistuttaa meidän aikojemme totalitääristä valtaa.

Yhä tänäkin päivänä tasa-arvon ja demokratian nimissä todistetaan autoritäärisen valtakoneiston ideologiaa, tekoja sekä epäoikeudenmukaisuutta. Yksilötasolla spartalaiset ylsivät tahtonsa voimalla taruolennoiksi luomalla laajalti mainetta tekojensa kautta. Oppi kansan suvereenisuudesta vaikutti elämään noina antiikin Ateenan aikoina. >>Rooman laki omaksui sen, että kansalla on oikeuksia joita ei voi riistää kuten mm: tasa-arvoisuus lain edessä, puolueeton käsittely viranomaisten taholta, omaisuuden suoja. Perimmäisesti tuosta ajasta syntyy käsitys, että hallitsijan valta oli saatu kansalla<< 
Vanhassa testamentissa näemme, yksityisen kaupan kehityksen, mikä lievensi eroa rikkaiden ja köyhien välillä. Heprealaisten kuningaskuntien yhteiskunnassa tapaamme yläluokan joka eli loisteliaasti ja yleisesti kun taas väestön suuria joukkoja riistettiin kovalla verotuksella, pakkotyöllä ja omaisuuden takavarikoinneilla. Sorrettuja luokkia nousivat puolustamaan profeetat vaatimalla vääryyksien korjaamista. He eivät kuitenkaan ymmärtäneet yhteiskunnan taloudellista muutosprosessia vaan pitivät sosiaalisia vääryyksiä pahuutena ja syntinä, joka korjautuisi vain palaamalla noudattamaan Jumalan lakia. Uskontoon ja uskomuksiin liittyvät opit ja rankaisut saivat huippunsa inkvisiittorien valtakausina. Nykyajan sodat toteutetaan "vapauden ja demokratian" nimissä. Sodat, tappaminen ja alistaminen toteutetaan nykyään talouden vaatimusten sanelemana. Menettelytavat kertovat irvokkaalla tavalla ihmisen toimien raaistumisesta ja ihmisyyden katoamisesta eduntavoittelun tiimellyksessä. Simone de Beauvoir lausui viisaasti: Jos elät kyllin vanhaksi, tulet näkemään , miten jokainen "voitto" kääntyy tappioksi.

Jumalan täytyi tuomarina rangaista ihmisiä synneistä. Jumalan täydellisyyteen kuului, että hän loi epätäydellisen maailman. Miksi Jumala loi epätäydellisen maailman - tuntuu paradoksaaliselta. Plotinoksen sekä ensimmäisten kristillisten teologien mukaan Jumalan täydellisyyteen kuului, että hän loi epätäydellisen maailman. Jumala on täydellinen vain jos hän voi luoda jotain epätäydellistä, siis pahan. Koska Jumalan ominaisuuksiin kuului ehdoton oikeudenmukaisuus kuului hänen toimia tuomarina ja rangaista pahuuden tekijöitä. Jumala hyvyydessään ja rakkaudessaan luomakuntaa kohtaan osoitti usein laupeutta pahan tekijöitä kohtaa. Kirkko jakaa sakramentin jonka avulla ne jotka häneen uskovat saavat anteeksiannon synneistään ja pääsevät osalliseksi Jumalan armosta. Uskon Jumalaan tuli kannustaa ihmisen ponnistuksiin sen ymmärtämiseksi mihin uskottiin.