| käytettynä
ostamamme (sulkuvoimaltaan 1100 t) kohdalla syntynyttä debattia,
siitä olisiko edellytyksiä palauttaa kone. Tai ainoastaan
maksaa loppu kauppahinta noin 200.000 markkaa. Arimo Ristola ja
Matti Sinkkonen olivat vahvasti sitä mieltä, että
koneen voisi palauttaa. Koneesta oli suurin osa maksettu ja kaupan
purkamiseen olisi tarvittu minun moraalini/etiikkani vastainen lausunto,
johon en lausutuista pyynnöistä huolimatta suostunut ja
koneen kauppahinta suoritettiinkin myyjälle kokonaisuudessaan..
Pos. 4.3.1 Perheen lisäys - Matias syntyy
Kaiken touhun keskellä
vein Marjan Tampereen keskussairaalan synnytysosastolle, odotimme
perheenlisäystä. Marjalle tehtiin 16.08.83 keisarinleikkaus
ja hän synnytti pojan jota kutsuttiin osastolla Pietariksi.
Myöhemmin ristiäisissä hän sai nimekseen Matias.
Nimen itse asiassa antoi esikoisemme Pauli kun kysyimme, minkä
nimen hän haluaisi veljelleen antaa. Matiaksen syntyminen oli
minulle kovasti mieleen, niin annoimme hänelle toiseksi nimeksi
Yrjö. Rakkaalla lapsella oli myös työnimi Pietari,
annoimme hänelle tämän kolmanneksi nimeksi. Nimisanakirjan
mukaan Matias (24.2) on alkujaan hepreaa ja merkitsee Jumalan lahjaa.
Perheemme oli saanut lisää siteitä. Aistimme keskittyivät
enemmässä määrin ydinperheen (ja Domuksen) kasvamiseen ja
hyvinvointiin. Samaan aikaan minun oli aika suunnata katseeni tuleviin
koitoksiin joiden kulkua ohjattiin minusta riippumatta
Pos. 4.1.1. Alku tulevalle
Aamulla klo 06 jälkeen, pari kuukautta yrityskaupasta,
olin kotona ja lähdössä työmatkalle Salon seudulle
kun Arimo Ristola soitti ja kysyi olenko suunnitelmani mukaan lähdössä
Saloon. Kerroin työskenteleväni suunnitelmieni mukaan,
ei ollut ilmaantunut mitään esteitä sen suhteen.
Olin jo Salossa kun Arimo Ristola soitti minulle ja kysyi milloin
aion palata ja vastasin olevani tehtaalla päivän päätteeksi.
Tehdas toimi kolmessa vuorossa ja työskentelin säännönmukaisesti
myös iltaisin. Asiat tuntuivat olevan normaalissa järjestyksessä,
mikään ei antanut ymmärtää tulevista
tapahtumista. Kun saavuin samana iltana Kuhmoisiin, ajoin suoraan
työpaikalleni missä totesin kaikkien ulko-ovien olevan
suljettuna. Soitin ensimmäiseksi vaimolleni joka oli äitiyslomalla.
Hän ei tiennyt asiasta mitään. Sain aikani koputeltua
ovia yhden työntekijän avaamaan tehtaan oven ja hän
kertoi, että päivällä kaikkien ovien lukot vaihdettiin
ja työntekijöille kerrottiin, ettei minulla ole mitään
pääsyä tehtaan tiloihin. Otin yhteyttä Arimo
Ristolaan. Keskustelimme lyhyesti puhelimessa ja sovimme tapaamisesta
kauppaklubilla Jyväskylässä.
Tapaaminen oli vähintäänkin ristiriitainen
mutta eteni rauhallisesti ja sivistyneesti. Paikalla olivat mm.
Arimo Ristola sekä Matti Sinkkonen. Sain kuulla, että
tehtaan johtajaksi on nimitetty tuotantopäällikkö Antti Vilenius (ei ollut paikalla) joka tuohon mennessä oli
ollut yhtiön palveluksessa noin 8 vuotta. Antti oli kannuksensa
ansainnut kovalla työllä ja tunsi hyvin yhtiön asiakaskunnan
tarpeet kuin myös muovituotantopuolen. Työkalukonepaja
oli ammattitaitoisen työnjohtajan Aulis Lepistön käsissä.
Työkalukonepajaa johtanut Aulis oli varsin tasapainoinen ihminen
eikä hän herättänyt kenessäkään
suuria tunteita. Joidenkin toimihenkilöiden kanssa Antilla
oli pientä kismaa, sellainen on kuitenkin normaalia. Ajattelin,
että uusi asema yrityksessä sekä aiemmat kokemukset
siivittävät hänetkin kohtuullisen hyväksi johtajaksi.
Pos. 4.1.2. Tilaustöitä
Jyväskylässä neuvotellessamme sovimme, että
suoritan messumatkan Saksaan jonka olin aiemmin yhtiön toimitusjohtajana
varannut ja raportoin siitä yhtiön hallitukselle. Sovimme
myös siitä, että saan toimistotilan käyttöön
meijerin konttorista joka oli vailla käyttöä. Tarkoituksenani
oli ylläpitää kommandiittiyhtiöni toimintaa
ja kehittää sitä. Huoneeseeni tehtaalla, minulla
ei ollut pääsyä vaikka siellä oli huomattavasti
minulle kuuluvaa omaisuutta. Kaipasin päiväkirjojani,
dokumenttejani, kirjeenvaihtoani, ym. kirjallista aineistoa johonka
yhtiöllä ei ollut mitään oikeutta. Vasta usean
viikon kuluttua, kun asiaan puututtiin myös juridisen oikeuteni
perusteella, pääsin aikaisempaan työhuoneeseeni tehtaalla
hakemaan henkilökohtaiset aineistoni. Työhuoneeni oli
kokonaisuudessaan tarkastettu. Oliko puututtu henkilökohtaisiin
muistioihini tai kalentereihini jäi vielä arvailun varaan.
Kahden vuoden ajalta kalenterimuistiot olivat kadonneet.
Suoritin minulle uskotut tehtävät asianmukaisesti
ja raportoin niistä Arimo Ristolalle. Toimin nyt kommandiittiyhtiöni
kautta konsulttina. Kaikki kululaskut maksoin KY:n tililtä
ja kaiken laskutin myös KY:n tilille ja liikevaihtoon. Toimin
siis konsulttina ja markkinoin myös kokemuksiani ja oppimaani
eri yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville. Muutamia projekteja
tein joille PKT säätiö antoi taloudellista tukea.
Mielenkiintoinen oli projekti TV sisäverkkoon kytkettävästä
maksutelevisiosta. Nykyisin kaikissa hotelleissa on käytössä
tämä teknologia
|
