Title 9. Ajojahti jatkuu.
9. Yrjö Reinikainen/Yrjö Reinikainen KY:n verotus v.1987, valitusprosessi ja lopullinen päätös v.1996

9.12


Nuija

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos 9.3.2 Hämeen "lääninoikeuden" käsittely

Noin neljä kuukautta edellisen Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen saan kirjeen Hämeen Lääninoikeudelta, ja on sisällöltään seuraava:
.
Hämeen lääninoikeus 9.4.1997
(kopio Pos.9.17)

Lääninoikeuksien tehtävien asianmukaisen ja joutuisan hoitamisen turvaamiseksi on Hämeen lääninoikeus siirtänyt tulo- ja varallisuusverotusvalituksenne Keski-Suomen lääninoikeuden käsiteltäväksi.

------------------------------------

Päätös on luettava tarkkaan, ilman kafkamaista ironiaa, ”asianmukaisesta ja joutuisan hoitamisen turvaamisesta” kuinkahan tässä käy? Päätöksen tästä teki hallinnollinen sihteeri Martti Oksanen. Hänellä oli enemmän valtaa kuin korkeimmalla hallinto-oikeudella. Hänen päätöksellään Korkeimman hallinto-oikeuden päätös siitä, että valituksemme ”lähetetään Hämeen lääninoikeudelle perustevalituksena käsiteltäväksi.” muuttui, Martti Oksanen päätti, että valitukseni toimitettiin ”Keski-Suomen lääninveroviraston käsiteltäväksi.” tuolloin voimassa oleva Verohallintolaki 1557/1995 13§ lausuu verotusta koskevan toimivallan siirrosta seuraavasti: klikkaa Kyseinen laki on muutettu HE 189/2006 VP, kuultavana verohallintolain muuttamisesta oli hallinto-oikeustuomari Matti Anttila

Miksi Hämeen lääninoikeus ei noudattanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä? vaan siirsi valituksen käsittelyn Keski-Suomen lääninoikeuteen, miksi Keski-Suomeen? Ilmeisesti eivät olleet halukkaita käsittelemään omia virheitään? "vai oliko koko prosessin takana Keski-Suomen lääninverovirasto, kuten Scandexan verotuksessa" Hämeenlinnassa kotipaikkaansa pitäneen yrityksen veroprosessin käsittely oli Hämeenlinnassa, lähinnä verojohtaja Nikanderin subjektiivisessa suojeluksessa. Verohallintolaki 1557/1995 13§ lausuu: poiketen siitä, mitä muualla laissa säädetään verotuksessa toimivaltaisesta lääninverovirastosta ja verotuksen oikaisulautakunnasta, verohallitus voi määräämässään laajuudessa määrätä verotuksessa toimivaltaiseksi viranomaiseksi muun lääninveroviraston ja verotuksen oikaisulautakunnan. Edellä 1 momentissa tarkoitettu verohallituksen määräys voi koskea: 4. muita yksittäisiä verovelvollisia, joiden verotuksen puolueettomuus saattaisi toimivaltaisessa lääninverovirastossa vaarantua. Miten lausuma sopii tähän menettelyyn? menettely oikeuttaa duupioihin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen ei haluttu paikallisesti ottaa kantaa? siksi sihteeri Martti Oksanen lähetti perustevalituksen - (inkvisitiolle) - Keski-Suomen lääninoikeuden käsittelyyn?

-------------------------------------------------
Pos.9.3.3

Kesällä v.1997 saapuu: Päätös Keski- Suomen lääninoikeudesta.


Keski-Suomen Lääninoikeus Päätös N:ro 395. Pv 11.6.1997 (kopiot Pos.9.8 s.9.18)


Päätös johonka haettu muutosta

Viranomainen
Hämeenlinnan verolautakunnan toimittama uudelleenverotus

Lääninoikeuden ratkaisu ja perustelut

Läänin-oikeus ei tutki valitusta eikä ulosotonkieltohakemusta.

Perustelut: (kokonaisuudessaan)

Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain 11 § 1 momentin mukaan vero on maksuvelvolliselta perittävä viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu, uhalla, että oikeus maksun saamiseen on menetetty.

Hämeenlinnan verolautakunta on 5.2.1991 toimittanut Reinikaisen verotuksen vuodelta 1987 uudelleen. Uudelleen toimitetun verotuksen johdosta Reinikaisen kannossa maksettava määrä verovuonna on ollut 279.541 markkaa. Hämeen lääninverovirastosta 2.6.1997 saadun tiedon mukaan koko edellä mainittu määrä on maksamatta. Ulosottoviranomainen on palauttanut perimisasiakirjat lääninverovirastoon 21.10.1991 varattomuusesteellä. Koska saamisen perimiseksi ei ole edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetun ajan kuluessa toimitettu ulosmittausta eikä saamista ole valvottu konkurssissa taikka kiinteistön pakkohuutokaupan yhteydessä, on oikeus maksun saamiseen veron vanhentumisen johdosta menetetty viiden vuoden määräajan kuluessa umpeen 31.12.1996. Reinikaisella ei siten ole asiassa oikeussuojan tarvetta. (kopiot päätöksestä ks. Pos.s.9.18)

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>