Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.

Verovelvollisen sekä kirjanpitovelvollisen oikeussuoja

14.3.14


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin


Perusoikeudet

Perusoikeussäännöstön tarkoituksena on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus sekä yksilön vapaus ja oikeudet samoin kuin edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perustavaa laatua oleva oikeus on ihmisten yhdenvertaisuuden periaate. Vuoden 1995 uudistuksessa perusoikeusluetteloon on lisätty tähän ryhmään kuuluvina säännöksinä nimenomainen kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto sekä säännös oikeusturvasta vapaudenmenetyksen yhteydessä.
Perusoikeusuudistuksen lainsäädäntöasiakirjoissa korostetaan säännösten välitöntä sovellettavuutta (HE 309/1993 s. 29 ja PeVM 25/1994 s. 3-4). Perusoikeussäännöt on otettava huomioon kaikessa "julkisen vallan", erityisesti valtion viranomaisten, toiminnassa, siis myös hallintotoiminnassa, esimerkiksi esitutkinnassa. HE:ssä 309/1993 lausutaan, että säännös sisältää mielivallan kiellon ja vaatimuksen samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. HE:n 309/1993 mukaan tarkoituksena on korostaa julkisen vallan positiivisia toimintavelvoitteita yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi rikoksilta ja muilta heihin kohdistuvilta oikeudenvastaisilta teoilta, olivatpa niiden tekijät julkisen vallan käyttäjiä tai yksityisiä tahoja.
Perusoikeussäännöillä on olennainen merkitys myös muiden säännösten tulkinnassa, koska uudistuksen esitöissä korostettiin perusoikeusmyönteistä laintulkintaa. Periaatteessa tärkeä on perustuslain 22 §, jonka mukaan: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. HE:ssä 309/1993 vastaavaa vuoden 1995 säännöstä perusteltiin lausumalla, että perusoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta on tärkeää, paitsi että julkisen vallan edustajat pidättäytyvät itse loukkaamasta perusoikeuksia, myös että he aktiivisin toimenpitein edistävät niiden toteutumista esim. suojaamalla niitä ulkopuolisilta loukkauksilta. Perusoikeudet vaikuttavat näin ollen erityisesti julkista valtaa käyttävien viranomaisten toimintaan, joka kohdistuu yksityisiin henkilöihin (verikaalinen vaikutus) Perusoikeusuudistuksessa asetettiin oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle kummallekin nimenomainen velvoite valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Samansisältöiset säännökset ovat nyt perustuslain 108,1 §:ssä ja 109,1 §:ssä.

Editointivelvollisuus

Editointivelvollisuuteen pakottamisesta on nimenomaan mainittu KP – sopimuksessa jossa mainitaan; oikeudesta olla tulematta pakotetuksi todistamaan itseään vastaan tai tunnustamaan syyllisyyttä, minkä oikeuden katsotaan kuuluvan myös EIS:n mukaiseen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. OK 17 luvun 12 §:n mukaan: asiakirjan editointivelvollisuus ei koske syytettyä ja häneen nähden lähiomaisena olevaa henkilöä. Syyttömyysolettaman mukaisesti kenelläkään ei ole velvollisuutta todistaa omaan syyttömyyttään. Todistustaakka syyllisyydestä on näin ollen aina asetettava kantajalle: Laura Ervo <<
E. Andersson on katsonut Ruotsin ja Norjan ylimpien oikeusasteiden ottaman kannan perusteella, että myös Suomen lainsäädännön mukainen veronkorotus on sanktioluonteinen seuraamus, jolloin verovelvollisen asema on tosiasiallisesti rinnastettava syytettyyn. >E. Anderson 2002, s.353< Luonnollisesti myös editointivelvollisuuden ulottaminen "syytettyyn" on sopimuksen vastaista. >Laura Ervo 2005, s.255.<
Tapauksessa J.B. Sveitsi (3.5.2001) verotusmenettelyssä uhkasakoin ja rangaistuksin tehostettu velvollisuus luovuttaa viranomaisille asiakirja-aineistoa, joka saattoi johtaa verolainsäädännön mukaiseen rikossyytteeseen, katsottiin EIS:n vastaiseksi. >Laura Ervo 2005 s.256<

Elinkeinovapaus

Nykyisessä perusoikeusluvussa säädetään myös elinkeinovapaudesta perusoikeutena (18,1 §): "Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

Esteellisyys

>>Verotarkastajan esteellisyydessä noudatetaan hallintomenettelylain esteellisyysperiaatteita. Esteellisyyssäännösten päätarkoitus on taata toiminnan objektiivisuus eli sulkea pois asiaankuulumattomat sivuvaikutukset. Kulla 2000 s.86.<< Verotarkastajan on pidättäydyttävä virkatehtävien suorittamisesta, jos hän on esteellinen. Esteellisyyttä arvioitaessa sovelletaan hallintomenettelylain 10-11 §:iä. Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että virkamies on käsiteltävään asiaan, sen asianosaisiin tai asiassa tehtävän ratkaisun vaikutuspiiriin muuten kuuluviin henkilöihin nähden sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Hallintomenettelylain 10.1 §:ssä luettelon mukaisesti mainitaan osallisuusjäävi, intressijäävi, edunsaajajäävi, palvelussuhdejäävi, yhteisöjäävi ja yleislausekkeen jäävi. Yleislausekkeen perustuvan jäävin mukaan virkamies on esteellinen "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu". Epävarmassa tapauksessa on mahdollisesti esteellisen henkilön parempi olla ottamatta asiaa käsittelyyn vaan luovutettava asia toisille verotarkastajille. Hyvään verotarkastustapaan kuuluu luopua tarkastuskohteesta, vaikka esteellisyyskysymys ei ole kiistaton. Näin luottamus verotarkastajan puolueettomuuteen ei pääse vaarantumaan.

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>