Tarkoitussidonnaisuuden periaate
Tarkoitussidonnaisuuden periaate
rajoittaa viranomaisten toimivallan käytön vain niihin
tarkoituksiin, joita varten viranomainen on olemassa. Jos viranomainen
edistää muita tarkoitusperiä (esim. käyttää
toimivaltaansa yksityisten toiminnan tarkoitushakuiseen vaikeuttamiseen),
on kyse harkintavallan väärinkäytöstä:
Jaakko Husa ja Teuvo Pohjolainen, Kirjassa Julkisen vallan oikeudelliset
perusteet s.220<<
Tasapuolisuusperiaate
Tasapuolisuus eli objektiivisuusperiaate on esitutkinnan "kultainen sääntö", Virkamiesten
tulee virkatoimissaan kohdella tasapuolisesti kaikkia henkilöitä.
Tasa-arvoiseen kohteluun velvoitetaan yhdenvertaisuutta koskevassa
perustuslain 6 §:ssä, jonka 2 momentti sisältää
syrjimiskiellon.
Esitutkintaa suorittavan virkamiehen on pidettävä mielessä,
että hän ei ole asianosaisena tutkinnassa. Erityisesti
on varottava suhtautumasta rikoksesta epäiltyyn vastapuolena.
Tasapuolisuusvaatimusta ilmentää myös ETL 7,1 §,
jossa säädetään: "Esitutkinnassa on selvitettävä
ja otettava huomioon yhtä hyvin epäiltyä vastaan
kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet".
Tämä pätee sekä oikeusturvaperiaatteena että
kriminaalitaktisena ohjeena - Tutkijalla ei saa olla ennakkokäsitystä
asiassa - vaan hänen tulee avoimesti pitää silmällä
kaikkia kysymykseen tulevia vaihtoehtoja. >>Tasapuolisuus
ulottuu menettelyyn ja aineellisesti myös tehtävien päätösten
sisältöön: Jaakko Husa ja Teuvo Pohjolainen, Kirjassa
Julkisen vallan oikeudelliset perusteet s.221<<
Yhdenvertaisuusperiaate
Perustuslain 2 luvussa on
mainittu perusoikeutena yhdenvertaisuusperiaate, Perustuslain 6,1
§:n mukaan, "ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä".
HE 309/1993 lausutaan, että säännös sisältää
mielivallan kiellon ja vaatimuksen samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa
tapauksissa. >>Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että samanlaiset asiat tulee ratkaista samalla tavoin. Periaatteen
tärkein muotoilu löytyy PL 6 §:stä. Periaatteeseen
liittyy ajatus siitä, että viranomaisen tulee seurata
pitkälläkin aikavälillä yhdenmukaista ratkaisulinjaa,
mikäli voimassa olevan oikeuden asiaa koskevat säännökset
eivät ole muuttuneet: Jaakko Husa ja Teuvo Pohjolainen, Kirjassa
Julkisen vallan oikeudelliset perusteet<<
Vähemmän haitan
periaate
ETL 8,1 §:n mukaan;
esitutkinnassa ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää
kuin on välttämätöntä esitutkinnan tarkoituksen
saavuttamiseksi, ETL 8,2 §:n mukaan; esitutkinta on toimitettava siten, ettei
kenellekään tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa tai haittaa. Vähimmän haitan periaatteeseen liittyy läheisesti
hienotunteisuusperiaate. ETL 8,2 §:n mukaan esitutkinta on
toimitettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta
epäluulon alaiseksi. ETL 49 §:n 1 momentissa säädetään:
"Esitutkinnasta on tiedotettava siten, ettei ketään
aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi ja ettei kenellekään
tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa ja haittaa". >Verotukseen
liittyy selkeät salassapitosäännökset; Verotuslain
132 §.<
Oikeusturvasta
Vuonna 1995 perustuslakien
perusoikeussäännökset uudistettiin kokonaisuudessaan.
Uudet perusoikeudet koottiin hallitusmuodon (HM) II lukuun. Keskeinen
uudistus on HM 16 §, jossa säädetään oikeudenmukaisesta
oikeudenkäynnistä ja hyvän hallinnon takeista. Säännös
antaa institutionaalista suojaa tärkeimmille hyvän hallinnon
ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osa-alueille. Hyvä
hallinto ei voi perustua vain HM:n yleissäännökseen
eikä tämä säännös riitä oikeusturvan
toteutumiseen.
Perustuslain 118 §:n mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa
lainmukaisuudesta. Virkavirheen seurauksena on virkavastuu.
Perustuslain 118.3 §:ssä taataan yksityiselle kansalaiselle
itsenäinen oikeus vaatia virheen tehneen virkamiehen tuomitsemista
rangaistukseen ja korvaamaan aiheuttamansa vahingon
Rikoslain 40 luku, määrittelee virkarikokset erityisen
tunnusmerkistön kautta.
>Virkavastuun kannalta
on merkityksellistä, jos tarkastuskertomus on tosiasiatiedoiltaan
puutteellinen tai virheellinen laatijan tarkastustoimenpiteiden
laiminlyönnin, huolimattomuuden tai tahallisuuden johdosta
tai jos tehdyt veroesitykset eivät
perustu tarkastushavaintoihin tai jos ne eivät ole voimassa
olevan lain mukaisia. Kellosalo, Verotus 1998 s. 276.<
Haluan ottaa esille yhden omassa prosessissani käytetyn Teotian - Toimielinteoria josta Olli Ryynänen lausuu:
Pos.19.30 seuraavasti
pos.19.31 seuraavasti:
Verovelvollisen oikeussuoja
- "työn alla, ei valmis" - ei valmistu
- "sitä ei ole"! ja mitä onkaan virkavastuu? sitä ei kannata hakea oikeuskansleri Jaakko Jonkan toimistosta - hukassa on - sieltä se ei löydy!
|