. Myötävaikuttamattomuusperiaate
perustuu lähinnä epäillyn oikeuteen vaieta, jos hän
niin haluaa. Viranomaisen pakottaessa syytetyn itse aktiiviseksi
toimijaksi passiivisen sietämisen sijaan menettely on ristiriidassa
myötävaikuttamattomuusperiaatteen kanssa ainakin silloin,
kun aktiivisen toiminnan aikaansaamiseksi käytetään
välitöntä pakkoa. >Laura Ervo 2005 s.257<
Objektiviteettiperiaate, Objektiivisuusperiaate
Objektiiviperiaate tarkoittaa
aineellisen l. materiaalisen totuuden selvittämistä tutkittavassa
asiassa. >Objektiiviperiaate on oikeusperiaate jonka mukaan viranomaisen
ratkaisun tulee perustua yleispäteviin syihin ei mielivaltaan:
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti; Laura Ervo<
Esitutkinnassa tulee objektiivisuusperiaatteen mukaan ottaa huomioon
kaikki asiaan vaikuttavat tekijät riippumatta siitä, koituuko
seikka vastaajalle edulliseksi tai haitalliseksi.
>>Objektiiviteettiperiaate
vaatii viranomaisten nojautuvan ratkaisuissaan vain asiallisesti
(objektiivisesti) perusteltaviin seikkoihin. Asianosaisia kohtaan
tunnettavat sympatiat tai antipatiat eivät saa vaikuttaa ratkaisun
sisältöön. Periaate konkretisoituu esteellisyyttä
koskevissa säännöksissä, joista tärkein
HML 10 § "Keskeinen menettelyn edellytys on, että
viranomainen on toimivaltainen 1)asiallisesti, 2,) asteellisesti
ja 3) alueellisesti": Jaakko Husa ja Teuvo Pohjolainen, Kirjassa
Julkisen vallan oikeudelliset perusteet s.220 ja 277<<
”Objektiivinen oikeus
- perusoikeuksien yhteydessä tarkoittaa oikeutta, jonka toteuttamiseen
viranomaisella on (objektiivinen, yleinen) velvollisuus:”
>Perusoikeudet Pekka Hallberg 1999 s.67<
>Valitusasteissahan tuomioistuin
voi viime kädessä määrätä todistustaakasta
ja hankkia viran puolesta selvitystä siinä laajuudessa
kuin käsittelyn tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian laatu
vaativat. Verovalmistelijan itselleen muodostama intuitiivinen käsitys
asioiden oikeasta tilasta voi saada liian hallitsevan aseman verovalmistelun
yhteydessä eikä valmistelija havaitse sitä, että
todistustaakka onkin mahdollisesti jo kääntynyt veroviranomaiselle:
Verotuksen oikeusturvatyöryhmän muistio 9.1.98, 36/97
s.8<
Puolueettomuusperiaate
Tarkoittaa sitä, että
verotusta toimitettaessa on otettava tasapuolisesti huomioon sekä
veronsaajien että verovelvollisen edut. Puolueettomuusperiaate
on ilmaistu verotusmenettelylain 26.2 §:ssä.
Suhteellisuusperiaate
Viranomaistoiminnassa toimenpiteiden
laadun, laajuuden ja ankaruuden tulee olla sekä niihin käytettyjen
voimavarojen että kansalaisille mahdollisesti aiheutuvien haittaseuraamusten
osalta yhteiskunnassa vallitsevan arvomaailma huomioon ottaen järjellisessä
ja hyväksyttävässä suhteessa toiminnan päämäärään
ja sillä tavoiteltuihin tuloksiin. Selvittämisessä
on noudatettava laillisia menettelytapoja ja keinoja, ja siinä
tulee kunnioittaa henkilön – käytännössä
erityisesti rikoksesta epäillyn ja syytetyn – ihmisarvoa
sekä perus- ja ihmisoikeuksia. >>Suhteellisuuden arvioimisessa
on oleellista seuraamusharkinta eli sen arviointi, millaisia seurauksia
aiotulla toimella on asianosaisen asemaan: Jaakko Husa ja Teuvo
Pohjolainen, Kirjassa Julkisen vallan oikeudelliset perusteet s.220<<
Syyttömyysolettama (asiaan liittyy periaate edistointivelvollisuudesta)
ETL 7,2 §:n mukaan:
Epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Periaate kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ainesosiin,
ja se on ilmaistu EIS 6,2 artiklassa jossa turvataan ns. syyttömyysolettama,
jonka mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä
syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä
on laillisesti näytetty toteen. Sama mainitaan myös KP-
sopimuksen 14,2 artiklassa. Myötävaikuttamattomuusperiaate on läheisessä yhteydessä syyttömyysolettamaan.
> Laura Ervo 2005 s.243. Viittaus Ks. esimerkiksi Karol Nowak
v.2003 ja Virolainen – Pölönen 2004, s.282–298.<
Erityisesti anglosaksisessa oikeudessa on vanhastaan noudatettu
periaatetta, että henkilö voidaan katsoa syylliseksi rikokseen
vasta, kun tuomioistuin rangaistustuomiossaan on sen todennut. Esitutkinnassa
periaate sisältää mm. sen, että ei puhuta "syyllisestä",
vaan "epäillystä". Esitutkintaviranomaisen asiana
ei ole yhteiskunnan puolesta lausua paheksumisarvostelua rikoksen
tekijälle, vaan se on tuomioistuimen tehtävä. Esitutkintaviranomaisten
on pyrittävä suojaamaan epäiltyä leimautumiselta
ja mahdolliselta kostonhimolta. Esitutkintavaiheessa kysymyksessä
ei vielä ole "syyte" eikä "syytetty"
vaan "epäilty rikos" ja (tietynlaisessa) "rikoksesta
epäilty".
|