View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Minulla
on ollut yli vuosikymmenen kestänyt uteliaisuus selvittää ne syyt ja syy
yhteydet (kausaalisuus) siihen - mikä aiheutti kansantalouttamme kohdanneen
ainutlaatuisen talouskriisin 90-luvun alussa. Saatuani tarkastuskertomuksen minulle syntyi voimakas tarve/tunne tutkia ja laatia kausaalisiin/matemaattisiin tosiasioihin perustuva kertomus (tarkastuskertomus). Kausaalisen selityksen
antaminen merkitsee, että tehdään selvitys niistä empiirisistä tekijöistä/aiheuttajista
joiden täytyy olla vaikuttamassa, jotta tietty ilmiö syntyy. Tutkimuksen olen
kohdistanut olioihin, joista evidentti totuus - kausaalisen fakta verifikaatio
voidaan konstituoida - (ilmeinen, vastaansanomaton totuus, todistusaineisto,
todisteet). Tavoitteenani on selvittää laman kausaalisen fakta prinsiipin objektiivinen
johtopäätös: tosi. Näin saatu selvitys vastaa kysymykseen: Mitkä ovat ne syyt joidenka vaikutuksesta
tapahtuma on syntynyt. Esim. Malesian mannerlaatassa 2004 tapahtunut
mannerlaattojen liikkeen aiheuttama maanjäristys oli syynä seuraukseen, jonka
aiheuttama hyökyaalto/tsunami aiheutti ennennäkemätöntä tuhoa ja kuolemaa tyynen meren rannikolla.
Kausaalisista syistä aiheutunut
talouskriisi -90 luvun vaihteessa synnytti ennen kokemattoman 5-600.000 ihmiseen kohonneen
työttömyyden. Laman aiheuttaneiden kausaalisten syiden seuraukset aiheuttivat
kansantaloudellemme yli 500 miljardiin markkaan kohonneen valtion bruttovelan,
sekä kymmeniin tuhansiin yrityksiin nouseen konkurssiaallon. Taloudelliset
kokonaisseuraukset yhteiskunnalle, yrityksille, ihmisille, olivat edelliseen
suhteutettuna moninkertaiset. Seurauksiin kuuluivat myös lukuisat inhimilliset
tragediat, itsemurhat, sekä suunnattoman määrän kärsimystä sadoissa tuhansissa
perheissä jotka menettivät toimeentulonsa sekä taloudellisen perustansa,
asuntonsa, avioliittonsa. Kaiken tapahtuneen lisäksi kymmenet tuhannet ihmiset ja
taloudet joutuvat yhä kantamaan raskaan velkataakan jälkiseurauksia. Puhumattakaan
niistä kymmenistätuhansista ihmisistä jotka menettivät lopullisesti
luottotietonsa ja tästä syystä syrjäytyivät.
Ylivelkaantumiseen johtaneet syyt ovat
kausaaliset, talouspoliittiset (mm. verotus ja vahvan markan politiikka) virheet, (mm. laman aikana suoritetut devalvoimiset,
pankkituki, etc.). Samoin talouskriisin aiheuttamat kiinteän omaisuuden
(osakkeet, asunnot, kiinteistöt ym.) arvonmenetykset - jonka johdosta kiinteän
omaisuuden hankintaan käytettyjen lainojen määrä useissa tapauksissa ylitti
hankitun omaisuuden arvon. Arvonmenetykset olivat perimmäinen seikka joka johti pakkorealisointien yhteydessä
velkaantumiseen ja pankkien/velkojien käynnistämiin konkurssiprosesseihin. Ihmisten/perheiden velkaantuminen aiheutui myös annetuista lainojen
henkilötakauksista jotka usein konkurssien tai realisointien yhteydessä jäivät
takaajien maksettavaksi. Varsin määräävä
olosuhderakentaja oli valtioneuvosto yhdessä Suomen pankin kanssa.
Toinen toisiaan tukevia (ratkaisevasti) virheellisiä päätöksiä tekemällä
aiheutettiin katastrofi jolla ei ole vertaansa toisen maailman sodan jälkeisessä
Euroopassa. Virheistä lopullinen sinetti oli päätös jolla suunnattiin valtion
tuki velkojille (pankeille) kun se olisi pitänyt suunnata velallisille (mm.
yrityksille,ja kansalaisille).
1990 luvun alun laman/katastrofin
laajuutta ei voi verrata mihinkään - se on ainutlaatuinen. Se on suhteeton
katastrofi. Lama ja sen seuraukset ovat kansaamme pitkään koetteleva tapahtuma
joka vaikuttaa keskuudessamme yhä ja myös seuraavassa sukupolvessa. Se
tulevinakin vuosikymmeninä vaikuttaa kansantalouttamme koskevassa talouspoliittisessa
sekä sisäpoliittisissa premisseissä ja päätöksenteossa. Kansantaloudellisesti
lama maksoi yhteiskunnallemme kymmenienkertaisesti toisen maailmansodan
seurauksista syntyneet ja sodan jälkeen maksamamme sotakorvaukset. Lisäksi laman
talouspoliittisena seurauksena (veronkorotukset,
suhteellisesti laskeneet sosiaalietuudet, -eläkkeet, heikentynyt terveydenhoito,
sekä vanhuudenhoito ym.) maksetaan edelleen 15 vuoden jälkeenkin korkeata
hintaa kymmenissätuhansissa talouksissa - joka päivä. Lamaan johtaneet
päätökset, sekä varsinkin laman aikana suoritettujen talouspoliittisten
ratkaisujen vaikutukset jokaisen suomalaisen oikeussubjektin talouden
substanssiin, ovat kausaalisesti suuruusluokassaan lähes mahdottomia mitata.
Taloudellisten arvojen suuruus on mittaluokkaa joka jättää varjoonsa kaikki
historiamme aikaisempien talouteen vaikuttaneiden yksittäisten poliittisten
päätösten seuraukset. Parhaillaankin poliittinen eliittimme joutuu huomioimaan
-90 luvun vaihteen aikaiset rasitteet talouspolitiikkamme reaalisessa
päätöksenteossa.
Olen elänyt tuon ajan tapahtumissa. Olen
kokenut yritysten kuin myös ihmisten pienuuden ja mitättömyyden niissä
elimissä joissa politiikan ja talouden valtaeliitti peräänkuuluttaa omia
arvojaan. Kansalaisten sekä erityisesti kirjanpitovelvollisten turvallisuuden
perusrakenteet ovat näiden toimijoiden päätöksenteossa massa ja volyymikäsitteitä.
Objektiivinen tarkastelu ja päätöksen teko jää tuolloin yksittäisten
kansalaisten ja yritysjohtajien eettisen ja moraalisten hyveiden varaan.
Jälkeenpäin valtaeliitin massamurskaajat ovat kuuluttaneet propagandaa ja
retoriikkaa toimiensa oikeutuksista ja samassa yhteydessä he osoittavat
sormella syyllisiksi kausaalisten olosuhteiden uhrien suuntaan. Hyveet, etiikka, korkea
moraalifilosofia edellyttävät tapahtumien tarkempaa selvitystä. Pidän
tapahtumien todellisten syy seuraus vuorovaikutussuhteiden selvitystyötä
yhteiskunnan velvollisuutena. Suomen akatemia on asiassa toiminut
pinnallisesti. |