View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
>Hyvän verotarkastustavan mukaisesti
merkityksellistä on verovelvollisen tasapuolinen ja yhdenvertainen
kohtelu. Verotarkastustoiminta edistää oikeudenmukaisen
verotuksen toteutumista ja toimii oikeussuojan toteuttajana niin
yleisellä tasolla kuin yksilötasolla". "Hyvä
verotarkastustapa merkitsee, että verotarkastuksen tehtävä
suoritetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja verovelvollisen kannalta
mahdollisimman vähin haitoin ja kustannuksin. Käsitettä
hyvä verotarkastustapa voidaan määritellä hyvän
hallinnon lähtökohdasta käsin. Hyvä verotarkastustapa
sisältää niin asian menettelyllisen käsittelyn
virheettömyyden kuin materiaalisesti oikean ratkaisun".
"Verovelvollisen kannalta on lisäksi tärkeää
tarkastella perustuslain takaaman hyvän hallinnon ja hyvän
verotarkastustavan välistä suhdetta". Leena Sundström
07.2003<
Salassapitovelvollisuus
Verotuksessa pääsääntö
on, että veroasiakirjat ovat muihin kuin asianosaisiin nähden
aina salassa pidettäviä. Verotarkastajan tulee noudattaa
virkamiestä koskevia salassapitosäännöksiä.
Nämä säännökset sisältyvät lakiin
viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Salassapitovelvollisuuden
tarkoituksena on suojata verovelvollista. Verotarkastajilla on myös
vaitiolovelvollisuus virkatehtävissään saamista tiedoista,
mikä tarkoittaa kieltoa paljastaa tietoja sivullisille. Mikäli
verotarkastaja luovuttaa tai muutoin ilmaisee sellaisia tietoja,
jotka hänen olisi pidettävä salassa, hänet voidaan
tuomita rangaistukseen rikoslain 40 luvun virkarikoksia koskevien
säännösten mukaan. Esim. Verotarkastajan virkasalaisuuden
rikkomisesta on KKO 1989:6, jossa verotarkastaja katsottiin syyllistyneen
virkasalaisuuden rikkomiseen, luovutettuaan tietoja yhtiön
pienosakkaalle.
Verotuslain 132 §:n mukaan veron perimistä varten veroviranomaiselle
kertyneet asiakirjat ovat salaisia.
Esteellisyys
Esteellisyyttä arvioitaessa
sovelletaan hallintomenettelylain 10-11 §:iä Hallintomenettelylain
10.1 §:ssä luetellaan esteellisyyden perusteet jotka ovat
osallisuusjäävi, intressijäävi, edunsaajajäävi,
palvelussuhdejäävi, yhteisöjäävi ja yleislausekkeeseen
perustuva jäävi. Yleislausekkeeseen perustuva jäävin
mukaan virkamies on esteellinen "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa
muusta erityisestä syystä vaarantuu".
Hyvään verotarkastustapaan kuuluu luopua tarkastuskohteesta,
vaikka esteellisyyskysymys ei ole kiistaton. Myös verovelvollisen
oikeussuoja edellyttää verotarkastajan ehdotonta puolueettomuutta.
Verottajan vastuu
Perustuslain 2.3 §:n
mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
"Verotustakin koskee hallinnon lainalaisuuden periaate: julkisen
vallankäytön tulee perustua lakiin". Myrsky –
Linnakangas v. 2002<.
>Verotarkastaja vastaa ensi sijassa siitä, että tarkastuskertomukseen
on merkitty kaikki asiaan vaikuttavat tiedot oikein ja riittävässä
määrin: Valtionvarainministeriö, Verotuksen oikeusturvatyöryhmän
muistio 9.1.98, 36/97<.
>Tarkastustoimintaa suorittava verotarkastaja on valtion virkamies,
jolla on ehdoton totuudessapysymisvelvollisuus, ja jonka tulee virkavelvollisuutensa
mukaisesti noudattaa niin vahvistettuja menettelysäännöksiä
kuin myös aineellista verolainsäädäntöä
sekä verotusta koskevia ennakkopäätöksiä.
Kellosalo, Verotus 1998 s. 276.<
Verovelvollisen myötävaikuttamisvelvollisuus
Verotusmenettelylain 26.4
§ korostaa veroviranomaisille ja verovelvolliselle sitä,
että selvittämisvelvollisuus ei kuulu ainoastaan toiselle
osapuolelle, vaan molemmille tapauksen erityispiirteiden mukaan.
>Verotarkastajan tulisi jakaa esiin ottamansa asiat selvästi
sellaisiin, joista veroviranomaisilla on näyttövelvollisuus,
ja toisaalta niihin, joissa velvollisuus näyttön esittämiseen
on tarkastuksen kohteella. Silloin, kun bverovelvollinen on määrä
esittää näyttöä tietystä seikasta,
on veroviranomaisen varmistuttava siitä, että verovelvollisella
on todellinen mahdollisuus täyttää näyttövelvollisuus:
Ryynänen 2000 s.25.<
>Verotuksen tehokkuus edellyttää yleisesti verovelvollisen
laajaa myötävaikuttamisvelvollisuutta verotuksen toteuttamisessa.
Ryynänen 2000 s.29 ss. >Myötävaikuttamisvelvollisuuden
laiminlyönti on sanktioitu. Ryynänen, verotus 2001 s.346<
|