View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
1997 Suomen
Akatemia päätti käynnistää tutkimusohjelman
”Suomen 1990-luvun talouskriisi: syyt, tapahtumat ja seuraukset”
Tutkimusselostusten joukosta v.1998 maaliskuussa valittiin rahoitettavat
hankkeet. Akatemian tutkimusohjelma piti avoimen seminaarin Helsingin
säätytalolla 13.4.2000, aiheena seminaarille oli "LAMAN
PITKÄ VARJO". Valtion taloudellinen tutkimuslaitos kokosi
kirjasen seminaarissa pidetyistä alustuksista. Koko aihepiirin
sisältä ei löydy ainuttakaan tutkimusta joka olisi
keskittynyt laman syiden – kausaalisten tekijöiden –
selvittämiseen. Kausaaliset – syy ja seuraustekijät
– on tarkoituksella jätetty selvittämättä. Kuten seminaarin sisällöstä kertovasta johdannosta
selviää ”Laman pitkä varjo” seminaarissa esitetyissä puheenvuoroissa lausuvat asiantuntijat eivät
vastaa kysymyksiin laman syistä ja syyllisistä.
Tutkimusohjelma oli falsifioitu – jättämällä
siitä oleellisin aihepiiri pois.
Jaakko Kiander on kirjoittanut
kirjasen >1990-luvun talouskriisi Suomen akatemian tutkimusohjelma:
LAMAN OPETUKSET Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset, jonka
on julkaissut Valtion taloudellinen tutkimuslaitos. Olen käyttänyt
edellä mainittujen kirjasten aineistoa hyväkseni. Kyseisen
kirjasen kritiikki yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä
kohtaan on juuri sellaista kun virkamieheltä voi odottaa.
Kun tapahtumia/päätöksiä (valtioneuvoston ja
Suomen Pankin päätösten seurauksia) ole haluttu
selvittää, (eräitä salaisiksi julistettuja Suomen
Pankissa suoritettuja kriittisiä tutkimuksia lukuun
ottamatta). Olen päätynyt ryhtyä tutkimus- ja selvitystyöhön
aiheesta - lama - sen syyt ja seuraukset yrittäjän
näkökulmasta.
Tsunami
Miten kansantaloutemme –90 luvun vaihteessa saattoi ajautua kokemaamme kriisiin? Ymmärrän,
kuten kaikki ymmärrämme vuoden 2005 tammikuun alussa tapahtuneen
Tyynenvaltameren hyökyaallon syy seuraus suhteen. Olisiko tämä
verrattavissa meillä tapahtuneeseen katastrofiin: kyllä
ja ei.
Kyllä, Tyynenmeren alueella
tapahtuneen tsunamin seuraukset ovat taloudellisesti varsin
korkeata luokkaa, vaikka ei ylläkään kansantalouttamme
kohdanneeseen menetykseen. Kansantalouteemme kohdistunut taloudellinen
vahinko on suunnaton ja varovaisenkin arvion mukaan jopa
”1-2000 miljardin markan” kokonaisluokkaa. Kun otetaan
huomioon pörssikurssien lasku, kiinteän omaisuuden arvonlaskut,
yksityisomaisuuden arvonlasku sekä markan ulkoisen arvon laskun
aiheuttama taloudellisen arvon menetys, eikä vähiten työttömyyden
aiheuttamat kustannukset/ kansantalouden bruttotuotannon arvonmenetys,ym.ym.
Yksin kansantalouden ulkomainen bruttovelka kasvoi vuoteen.1994
mennessä 508.855 milj. mk: Suomen maksutasetilasto, Suomen
Pankki 20.11.1996. Sekä työttömyyden joka korkeimmillaan
31.7.1993 ylitti 5-600.000 ihmistä.
Toisaalta ei, sitä ei
voi verrata Suomessa tapahtuneeseen "tsunamiin", koska
meillä tapahtumat eivät saaneet alkuaan luonnonkatastrofista
eli maanjäristyksestä. Meillä tapahtumat seurasivat
kaiken perusteella ihmisen/ihmisten tekemistä päätöksistä.
Tapahtumia siis eivät ohjanneet luonnon aiheuttamat, ennakoimattomat
katastrofit, vaan ihmisten omat ideat ja toimet. Tästä
seikasta (luonnonkatastrofin pois sulkemisesta) lienevät kaikki
samaa mieltä, se on siis evidentti-, riidaton tosi, -empiirinen
tosi.
1994 alkuvuodesta (ennen
verotarkastusta) olin kuultavana kansanradiossa laman
syistä ja seurauksista, kerroin oman käsitykseni tapahtuneen
kausaalisista tekijöistä. Olin myös aiemmin kysynyt
silloiselta valtionvarainministeriltä, olivatko he tutkineet
ja analysoineet laman aiheuttaneita kausaalisia tekijöitä.
Emme ole, sain vastaukseksi Finlandia talossa pidetyssä tilaisuudessa.
Laman seurauksien dramaattisuus, laajuus, ja vaikutus kansantalouteen
ei ollut sopusoinnussa saamani vastauksen kanssa. Vastaus kertoi
todistuksesta jota ei ollut. Se saattoi sisältää halun olla selvittämättä
kausaalinen totuus. Todistuksen, jonka arvo oli painavampi kuin
muut aiemmat lausumat yhteensä. Minulla oli jo vuonna -94 halu
selvittää – 80 luvun jälkimmäisellä
puoliskon ja -90 luvun vaihteen kausaaliset olosuhteet/vaikutukset.
En kuitenkaan kesällä -94 alkaneen verotarkastusprosessin
tarkoitusperien ja johtopäätelmien mielivaltaisuuden vuoksi
kyennyt jakamaan voimiani laman syiden tutkimiseen. Minulla oli
seuraavan 10 vuotta täysi työ pitää yllä
objektiivista elämänkatsomustani sekä turvata perheeni
toimeentulo sekä yhteisöllisyys. Nyt tilanne on toinen.
Minulla on aikaa sekä hyvä, turvallinen ympäristö
Keravalla ryhtyä suorittamaan kausaalista tutkimusta asiassa,
konstituoidakseni pragmaattisen yhteenvedon –90 luvun vaihteen
(–90 edeltäneeltä/seuranneelta 5 vuodelta) kausaalisista
vuorovaikutuksista. Päätin pitää mielessä
analyyttisen tutkimuksen yhden johtoajatuksen jonka Peirce v.1905 kirjoitti; "Selittääksemme
jonkin olion käsitteen merkityksen meidän tulee tutkia,
mitä käytännöllisiä seurauksia voisi välttämättä
seurata tämän käsitteen totuudesta ja näiden
seurausten summa sisältää kokonaan kyseisen käsitteen
merkityksen"
En ole tutkija - myönnän
sen. Olen toiminut ammattijohtajana sekä yrittäjänä/kirjanpitovelvollisena noin 40 vuotta. Kausaaliset tilastot,
looginen syy seurausanalyyttinen johtopäätöksien
teko ovat ominaispiirteitä jotka
kehittyvät yritysjohtajan sekä yrittäjän jokapäiväisissä
työtehtävissä.
|