Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.2


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

1997 Suomen Akatemia päätti käynnistää tutkimusohjelman ”Suomen 1990-luvun talouskriisi: syyt, tapahtumat ja seuraukset” Tutkimusselostusten joukosta v.1998 maaliskuussa valittiin rahoitettavat hankkeet. Akatemian tutkimusohjelma piti avoimen seminaarin Helsingin säätytalolla 13.4.2000, aiheena seminaarille oli "LAMAN PITKÄ VARJO". Valtion taloudellinen tutkimuslaitos kokosi kirjasen seminaarissa pidetyistä alustuksista. Koko aihepiirin sisältä ei löydy ainuttakaan tutkimusta joka olisi keskittynyt laman syiden – kausaalisten tekijöiden – selvittämiseen. Kausaaliset – syy ja seuraustekijät – on tarkoituksella jätetty selvittämättä. Kuten seminaarin sisällöstä kertovasta johdannosta selviää ”Laman pitkä varjo” seminaarissa esitetyissä puheenvuoroissa lausuvat asiantuntijat eivät vastaa kysymyksiin laman syistä ja syyllisistä. Tutkimusohjelma oli falsifioitu – jättämällä siitä oleellisin aihepiiri pois.

Jaakko Kiander on kirjoittanut kirjasen >1990-luvun talouskriisi Suomen akatemian tutkimusohjelma: LAMAN OPETUKSET Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset, jonka on julkaissut Valtion taloudellinen tutkimuslaitos. Olen käyttänyt edellä mainittujen kirjasten aineistoa hyväkseni. Kyseisen kirjasen kritiikki yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä kohtaan on juuri sellaista kun virkamieheltä voi odottaa.
Kun tapahtumia/päätöksiä (valtioneuvoston ja Suomen Pankin päätösten seurauksia) ole haluttu selvittää, (eräitä salaisiksi julistettuja Suomen Pankissa suoritettuja kriittisiä tutkimuksia lukuun ottamatta). Olen päätynyt ryhtyä tutkimus- ja selvitystyöhön aiheesta - lama - sen syyt ja seuraukset yrittäjän näkökulmasta.

Tsunami

Miten kansantaloutemme –90 luvun vaihteessa saattoi ajautua kokemaamme kriisiin? Ymmärrän, kuten kaikki ymmärrämme vuoden 2005 tammikuun alussa tapahtuneen Tyynenvaltameren hyökyaallon syy seuraus suhteen. Olisiko tämä verrattavissa meillä tapahtuneeseen katastrofiin: kyllä ja ei.

Kyllä, Tyynenmeren alueella tapahtuneen tsunamin seuraukset ovat taloudellisesti varsin korkeata luokkaa, vaikka ei ylläkään kansantalouttamme kohdanneeseen menetykseen. Kansantalouteemme kohdistunut taloudellinen vahinko on suunnaton ja varovaisenkin arvion mukaan jopa ”1-2000 miljardin markan” kokonaisluokkaa. Kun otetaan huomioon pörssikurssien lasku, kiinteän omaisuuden arvonlaskut, yksityisomaisuuden arvonlasku sekä markan ulkoisen arvon laskun aiheuttama taloudellisen arvon menetys, eikä vähiten työttömyyden aiheuttamat kustannukset/ kansantalouden bruttotuotannon arvonmenetys,ym.ym. Yksin kansantalouden ulkomainen bruttovelka kasvoi vuoteen.1994 mennessä 508.855 milj. mk: Suomen maksutasetilasto, Suomen Pankki 20.11.1996. Sekä työttömyyden joka korkeimmillaan 31.7.1993 ylitti 5-600.000 ihmistä.

Toisaalta ei, sitä ei voi verrata Suomessa tapahtuneeseen "tsunamiin", koska meillä tapahtumat eivät saaneet alkuaan luonnonkatastrofista eli maanjäristyksestä. Meillä tapahtumat seurasivat kaiken perusteella ihmisen/ihmisten tekemistä päätöksistä. Tapahtumia siis eivät ohjanneet luonnon aiheuttamat, ennakoimattomat katastrofit, vaan ihmisten omat ideat ja toimet. Tästä seikasta (luonnonkatastrofin pois sulkemisesta) lienevät kaikki samaa mieltä, se on siis evidentti-, riidaton tosi, -empiirinen tosi.

1994 alkuvuodesta (ennen verotarkastusta) olin kuultavana kansanradiossa laman syistä ja seurauksista, kerroin oman käsitykseni tapahtuneen kausaalisista tekijöistä. Olin myös aiemmin kysynyt silloiselta valtionvarainministeriltä, olivatko he tutkineet ja analysoineet laman aiheuttaneita kausaalisia tekijöitä. Emme ole, sain vastaukseksi Finlandia talossa pidetyssä tilaisuudessa. Laman seurauksien dramaattisuus, laajuus, ja vaikutus kansantalouteen ei ollut sopusoinnussa saamani vastauksen kanssa. Vastaus kertoi todistuksesta jota ei ollut. Se saattoi sisältää halun olla selvittämättä kausaalinen totuus. Todistuksen, jonka arvo oli painavampi kuin muut aiemmat lausumat yhteensä. Minulla oli jo vuonna -94 halu selvittää – 80 luvun jälkimmäisellä puoliskon ja -90 luvun vaihteen kausaaliset olosuhteet/vaikutukset. En kuitenkaan kesällä -94 alkaneen verotarkastusprosessin tarkoitusperien ja johtopäätelmien mielivaltaisuuden vuoksi kyennyt jakamaan voimiani laman syiden tutkimiseen. Minulla oli seuraavan 10 vuotta täysi työ pitää yllä objektiivista elämänkatsomustani sekä turvata perheeni toimeentulo sekä yhteisöllisyys. Nyt tilanne on toinen. Minulla on aikaa sekä hyvä, turvallinen ympäristö Keravalla ryhtyä suorittamaan kausaalista tutkimusta asiassa, konstituoidakseni pragmaattisen yhteenvedon –90 luvun vaihteen (–90 edeltäneeltä/seuranneelta 5 vuodelta) kausaalisista vuorovaikutuksista. Päätin pitää mielessä analyyttisen tutkimuksen yhden johtoajatuksen jonka Peirce v.1905 kirjoitti; "Selittääksemme jonkin olion käsitteen merkityksen meidän tulee tutkia, mitä käytännöllisiä seurauksia voisi välttämättä seurata tämän käsitteen totuudesta ja näiden seurausten summa sisältää kokonaan kyseisen käsitteen merkityksen"

En ole tutkija - myönnän sen. Olen toiminut ammattijohtajana sekä yrittäjänä/kirjanpitovelvollisena noin 40 vuotta. Kausaaliset tilastot, looginen syy seurausanalyyttinen johtopäätöksien teko ovat ominaispiirteitä jotka kehittyvät yritysjohtajan sekä yrittäjän jokapäiväisissä työtehtävissä.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>