View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Pos.15.2.
Valuuttapeliä – huonoa harkintaa, ”jääräpää
ja järki eivät sijoitu samaan päähän”
Tilastollisesti
asian voi syvällisemminkin selvittää, mutta jos luotamme
Suomen Pankin antamaan informaation markan ulkoisen arvon
14 % muutoksesta –91 (markan arvon laskusta), selittäisi
se hyvin viennissämme tapahtuneen valuuttamääräisen
laskun. Seuraavassa on Suomen pankin julkaisema tilasto eräiden
keskeisten valuuttojen vaihtoarvoista.
Valuuttojen
keskikursseja |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
Ecukorin
markkakurssi |
|
|
|
|
Periodin alin |
- |
2,9217 |
5,7800 |
6,5908 |
Keskimääräinen |
4,8517 |
5,0008 |
5,8067 |
6,6900 |
Periodin ylin |
- |
5,0067 |
5,8492 |
6,7983 |
DEM-markkakurssi |
|
|
|
|
Periodin alin |
2,3533 |
2,4108 |
2,8658 |
3,3967 |
Keskimääräinen |
2,3675 |
2,4417 |
2,8842 |
3,4517 |
Periodin ylin |
2,3808 |
2,4725 |
2,9083 |
3,5150 |
USD-markkakurssi |
|
|
|
|
Periodin alin |
3,7850 |
3,9517 |
4,4108 |
5,5817 |
Keskimääräinen |
3,8258 |
4,0483 |
4,5367 |
5,7058 |
Periodin ylin |
3,8808 |
4,1758 |
4,6467 |
5,8417 |
Suomen pankin
valuuttamuutokset vuonna 1991 eivät riittäneet markan
arvon tasapainottamiseksi. Vuonna –92 Suomen markka asetettiin
kellumaan ja devalvoitui lisää. Suomen markan vaihtokurssi
heikkeni keskeisiin markkinavaluuttoihin, niiden keskikurssin mukaan
laskettuna seuraavasti v. –90/-93 ECU kori 38 %, DEM 46 %
ja USD 49 %. Suomen markka alkoi vahvistua v. –94 alkaen,
mutta ei koskaan ole saavuttanut aiempaa vahvaa vaihtoarvoaan
1980 luvun puolivälissä
talouspolitiikan ohjenuoraksi valittiin vakaan markan politiikka.
Tähän sitoutuikin tuleva 1987 muodostuneen Sorsa - Holkerin
hallitus: ”On välttämätöntä,
että uuden hallituksen muodostamisesta kiinnostuneet poliittiset
voimat ilmoittavat jo nyt etukäteen noudattavansa päättäväisesti
vahvan markan politiikkaa”: Sorsa 1986/ Pöysä
1991. Samaan aikaan (1985 jälkeen) ryhdyttiin purkamaan tiiviissä
tahdissa rahamarkkinoiden rajoituksia/säännöstelyä:
Sorsa – Holkeri hallituksessa ja Kullberg Suomen pankissa.
Presidentti Koivisto toimi asiassa moottorina ja hyväksyi toimet.
Pankit ryhtyivät markkinoimaan ulkomaista lainaa kotimarkkinoille
jotka olivat koko itsenäisyyden historiaa ajan tottuneet niukkuuden
rahamarkkinoihin. Nopeasti rahamarkkinoiden vapautumisen myötä
lisääntynyt luottokysyntä alkoi kasvattaa varallisuusvirtoja
kiinteän omaisuuden markkinoilla, kuin myös kulutuskäyttäytyminen
muuttui. Luottamus kasvoi Suomen rahoitusmarkkinoilla, myös
sijoittaminen sai uusia ideoita. Yksityinen sektori kilpaili yhdessä
pankkien kanssa sijoitusmarkkinoilla, jonka johdosta kiinteän
omaisuuden hinnat sekä pörssin kurssikehitys oli historiamme
nopeinta. ”Devalvaatio aika oli eletty”
lausuttiin kuin yhdestä suusta sekä Suomen pankista, että
valtioneuvoston suunnasta. ”Silloinhan
vannottiin nimenomaan, ettei tule mitään devalvaatiota.
Nyt on Suomen talouspolitiikka lopullisesti ja ikuisiksi ajoiksi
muuttunut, että nyt ei enää tulla puuttumaan valuuttakurssipolitiikkaan.
Tällä saatiin harhautettua näitä pikkuyrittäjiä”:
Sitra, vakaan markan politiikkaa kritisoinut oppositiopoliitikko<. ”Vuonna 1989 epävarmuus alkoi lisääntyä
ja lyhyet markkinakorot lähtivät jyrkkään nousuun.
Korot pysyivät epävakaina ja vakaan markan linjasta
jouduttiin pakon edestä luopumaan syksyllä 1992”:
Laman opetukset 2001 Jaakko Kiander s.15<. Poliittisen jääräpäisyyden
ja utopististen haaveiden rahamarkkinoilla ei ymmärretty joustavan
valuuttapolitiikan vakuusarvoa jolla olisi markkinoiden annettu
kelluttamalla säädellä todellista valuutan kansainvälistä
arvoa. ”Keskuspankin tehtävä
on alhainen inflaatio ja hintavakaus, kyllä se oli meillä
tiedossa.. mutta emme keskustelleet Suomen pankin sisällä
vaihtoehdoista. Esimerkiksi kelluttamisen vaihtoehtoa ei ollut olemassakaan”:
Sitra, Suomen pankin edustaja kuvaa 1980-luvun ajatusmaailmaa<.
”Tällöin valuutta olisi nousukauden
aikana vahvistunut ja laskukauden aikana heikentynyt, mikä
olisi tasannut viennin kehitystä ja inflaatiota, ja lisäksi
keskuspankki olisi voinut harjoittaa aktiivisempaa ja paremmin suhdanteisiin
sopivaa talouspolitiikkaa. Kelluvien kurssien järjestelmässä
kenellekään ei myöskään olisi syntynyt
harhakuvitelmaa siitä, että valuuttariskejä ei tarvitse
huomioida ja ulkomaisia luottoja olisi todennäköisesti
otettu varovaisemmin”: Laman opetukset Jaakko Kiander
s.20<.
Kun otetaan huomioon ne talouspoliittisten
päätösten kokonaisvaikutukset jotka 1984–1988 välisenä aikana vaikuttivat kansantalouteemme yhdessä
päätösten seurauksena 1989–1992 syntyneiden
päätösten kanssa. Aiheutui nämä useiden peräkkäisten
virheiden johdosta hyökyaallon - tsunamin - johonka vain täydellinen
talouspoliittinen typeryys ja jääräpäisyys voi
johtaa.
|