Pos.15.3. Seurauksia yrityksissä,
työllisyydessä, työrauha paranee.
Mikä vaikutus vientiimme
oli yritystoiminnan rakenteita ravistelevalla ja dramaattisiin mittasuhteisiin
kasvaneella konkurssiaallolla, oli tällä selkeästi osuutensa.
Oletan edellisellä olleen myös vaikutuksensa viennin kehityksessä.
Viennin tilastollisesta valuuttakurssimuutoksesta johtunut vaikutus
on siirtynyt kansantalouden kannalta eri vientiyrityksiin, eikä
viennin suora vaikutus kansantaloudelle ole lukujen valossa
merkittävä.
Puoli miljoonaa työtöntä,
sekä 500 miljardiin kohonneeseen valtion bruttovelan syntymiseen -
ei tarkastelu kausaalisista vientitilastoista tai neuvostoliiton
hajoamisesta luo selitystä. Spekulointi idänkaupan
romahtamisella ja sen vaikutuksista laman aiheuttaneisiin syihin
on perusteetonta propagandaa - ei kausaalisesti verifioitavissa.
Valtionvarainministeriön kansantalousosasto lausuukin vuonna
1997 viennin kehityksestä seuraavasti: "Tavaroiden
ja palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta nousi vuosikymmenen
vaihteen aikaisesta reilun 20 prosentin osuudesta vajaaseen 40 prosenttiin".
Työelämää
kuvaavassa tilastokeskuksen kymmenvuotiskatsauksessa joka julkaistu
v.2002 lausutaan: "Laman seuraukset tuntuvat
yhä. 1990-luku on ollut työttömyyden vuosikymmen.
Työttömyyden räjähdysmäinen nousu alkoi
vuoden 1990 syksyllä, ja syöksy jatkui vuoden 1994 alkuun
saakka".
Työvoima tilastot ovat havaintojeni perusteella tehty varsin
tyhjentävästi ne mm: ovat vertailukelpoisia pitkälläkin
ajanjaksolla. Pienen särön vertailukelpoisuuteen aiheuttaa
v.1989 tehty muutos tilastointitavasta.
Tilastot selvittävät monipuolisesti työvoiman käyttäytymiseen
liittyvät muutokset. Työllisiä oli vuonna 1985 yhteensä
2.437.000 henkeä v. 1989 yht. 2.470.000 henkeä ja v. 1994
yht. 2.024.000 henkeä. Työlliset kaikilla toimialoilla,
yhteensä, olivat vähentyneet vuodesta -89 noin 450.000
henkeä vuoteen –94 verrattuna. Voimme seurata työllisyyden
kehitystä edellisiin viennin lukuihin rinnastettavalla tilastolla.
Voimme vertailemalla todeta työllisyydessä tapahtuvan
dramaattisia muutoksia, huolimatta viennin kehityksestä. ”Tilastosta
puuttuvat erilaisiin työllisyyskursseihin ym. valtion järj.
tilastoihin sijoitetut.”
Työttömät.
|
1985 |
1986 |
1987 |
1988 |
1989 |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
Yhteensä,
1000 henkeä
|
129 |
138 |
130 |
116 |
89 |
88 |
193 |
328 |
444 |
456 |
430 |
Miehet |
73 |
82 |
78 |
67 |
48 |
54 |
124 |
203 |
259 |
259 |
231 |
Naiset |
56 |
56 |
53 |
48 |
41 |
34 |
69 |
125 |
184 |
196 |
198 |
15–24 vuotiaat |
39 |
41 |
36 |
31 |
24 |
24 |
48 |
75 |
93 |
88 |
77 |
Tarkastelemalla
tilastoa, voi havaita vuonna v.-91 työttömyyden lisääntyneen
yli 100 % eli yli 100.000 hengellä (yht. 193.000), ja seuraavana
vuonna – 92 "syntyi" 135.000 työtöntä
lisää (yht. 328.000), samoin 116.000 työttömän
lisäys vuonna – 93. Näin edelleen huolimatta siitä,
että vienti kehittyi positiivisesti. Tilastojen perusteella
vuosina 1988 ja 1989 oli kumpanakin vuonna yhteensä 103.000
työtöntä työnhakijaa. Vuonna 1994 työttömien
työnhakijoiden määrä oli noussut 494248 henkeen. ”Työttömyyttä kasvatettiin
vuosina 1991–93 kireällä raha- ja finanssipolitiikalla,
jolla ei saatu juuri mitään myönteistä aikaan”,
luonnehti tutkimuskoordinaattori Jaakko Kiander lamaa ”tutkineessa”
päätösseminaarissa. ”Suomessa
oli työttömyyden huippuvuonna 1994 yli 600 000 työtä
vaille olevaa ja vielä vuonna 1999 yli 500 000 henkilöä.
Vieläkään ei olla lamaa edeltäneessä tilanteessa”:
kirjoittaa Heikki Lehtonen, ”Laman pitkä varjo”
s.20.
Tilastojen perusteella Suomen
talouselämää, ja sen vireyttä ei ohjannut viennin
negatiivinen vaan viennin positiivinen kehitys. Samoin kauppataseemme
positiivinen kehitys yhdessä ennemminkin olettaisi vaikuttaneet
kausaalisiin työllisyyttä kehittäviin olosuhteisiin.
Kausaalisuus työllisyyden kehityksestä, siis syy ja seuraus,
ei liity vientitilastojemme lukuihin. Toisin sanoen vertaamalla
edellisiä lukuja ei löydy sellaista selvitystä, joka
antaisi perusteen vähäisimmällekään arviolle
siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen olisi vaikuttanut
kansantaloutemme tilaan –90 luvun vaihteessa. Dramaattiset
laman aiheuttaneet syyt ovat muualla, ne olivat sisäpoliittiset;
talouspoliittisten päätösten seuraus.
Mieleeni tuli seuraavaksi
selvittää miten yhteiskuntamme talouteen olivat vaikuttaneet
mahdolliset työtaistelut. Olin hyvin tietoinen työtaistelujen
- " mahdollisesta" - huomattavasta vaikutuksesta kansantalouteen.
Työtaistelut ja niihin osallistuneet työntekijät
Työtaistelut v. |
1980 |
1985 |
1986 |
1987 |
1988 |
1999 |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
Työtaisteluita |
2.238 |
848 |
1225 |
802 |
1353 |
629 |
455 |
284 |
168 |
126 |
171 |
Työntekijöitä |
413.100 |
171.350 |
602.730 |
99.290 |
244.070 |
158.480 |
244.760 |
166.778 |
103.510 |
23.190 |
70.540 |
Lähde:
Tilastokeskus. kansantalous: kansantalouden tilinpito
|