View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos.15.3. Seurauksia yrityksissä, työllisyydessä, työrauha paranee.

Mikä vaikutus vientiimme oli yritystoiminnan rakenteita ravistelevalla ja dramaattisiin mittasuhteisiin kasvaneella konkurssiaallolla, oli tällä selkeästi osuutensa. Oletan edellisellä olleen myös vaikutuksensa viennin kehityksessä. Viennin tilastollisesta valuuttakurssimuutoksesta johtunut vaikutus on siirtynyt kansantalouden kannalta eri vientiyrityksiin, eikä viennin suora vaikutus kansantaloudelle ole lukujen valossa merkittävä.

Puoli miljoonaa työtöntä, sekä 500 miljardiin kohonneeseen valtion bruttovelan syntymiseen - ei tarkastelu kausaalisista vientitilastoista tai neuvostoliiton hajoamisesta luo selitystä. Spekulointi idänkaupan romahtamisella ja sen vaikutuksista laman aiheuttaneisiin syihin on perusteetonta propagandaa - ei kausaalisesti verifioitavissa. Valtionvarainministeriön kansantalousosasto lausuukin vuonna 1997 viennin kehityksestä seuraavasti: "Tavaroiden ja palvelujen viennin osuus bruttokansantuotteesta nousi vuosikymmenen vaihteen aikaisesta reilun 20 prosentin osuudesta vajaaseen 40 prosenttiin".

Työelämää kuvaavassa tilastokeskuksen kymmenvuotiskatsauksessa joka julkaistu v.2002 lausutaan: "Laman seuraukset tuntuvat yhä. 1990-luku on ollut työttömyyden vuosikymmen. Työttömyyden räjähdysmäinen nousu alkoi vuoden 1990 syksyllä, ja syöksy jatkui vuoden 1994 alkuun saakka".
Työvoima tilastot ovat havaintojeni perusteella tehty varsin tyhjentävästi ne mm: ovat vertailukelpoisia pitkälläkin ajanjaksolla. Pienen särön vertailukelpoisuuteen aiheuttaa v.1989 tehty muutos tilastointitavasta.
Tilastot selvittävät monipuolisesti työvoiman käyttäytymiseen liittyvät muutokset. Työllisiä oli vuonna 1985 yhteensä 2.437.000 henkeä v. 1989 yht. 2.470.000 henkeä ja v. 1994 yht. 2.024.000 henkeä. Työlliset kaikilla toimialoilla, yhteensä, olivat vähentyneet vuodesta -89 noin 450.000 henkeä vuoteen –94 verrattuna. Voimme seurata työllisyyden kehitystä edellisiin viennin lukuihin rinnastettavalla tilastolla. Voimme vertailemalla todeta työllisyydessä tapahtuvan dramaattisia muutoksia, huolimatta viennin kehityksestä. ”Tilastosta puuttuvat erilaisiin työllisyyskursseihin ym. valtion järj. tilastoihin sijoitetut.”

Tarkastelemalla tilastoa, voi havaita vuonna v.-91 työttömyyden lisääntyneen yli 100 % eli yli 100.000 hengellä (yht. 193.000), ja seuraavana vuonna – 92 "syntyi" 135.000 työtöntä lisää (yht. 328.000), samoin 116.000 työttömän lisäys vuonna – 93. Näin edelleen huolimatta siitä, että vienti kehittyi positiivisesti. Tilastojen perusteella vuosina 1988 ja 1989 oli kumpanakin vuonna yhteensä 103.000 työtöntä työnhakijaa. Vuonna 1994 työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut 494248 henkeen. ”Työttömyyttä kasvatettiin vuosina 1991–93 kireällä raha- ja finanssipolitiikalla, jolla ei saatu juuri mitään myönteistä aikaan”, luonnehti tutkimuskoordinaattori Jaakko Kiander lamaa ”tutkineessa” päätösseminaarissa. ”Suomessa oli työttömyyden huippuvuonna 1994 yli 600 000 työtä vaille olevaa ja vielä vuonna 1999 yli 500 000 henkilöä. Vieläkään ei olla lamaa edeltäneessä tilanteessa”: kirjoittaa Heikki Lehtonen, ”Laman pitkä varjo” s.20.

Tilastojen perusteella Suomen talouselämää, ja sen vireyttä ei ohjannut viennin negatiivinen vaan viennin positiivinen kehitys. Samoin kauppataseemme positiivinen kehitys yhdessä ennemminkin olettaisi vaikuttaneet kausaalisiin työllisyyttä kehittäviin olosuhteisiin. Kausaalisuus työllisyyden kehityksestä, siis syy ja seuraus, ei liity vientitilastojemme lukuihin. Toisin sanoen vertaamalla edellisiä lukuja ei löydy sellaista selvitystä, joka antaisi perusteen vähäisimmällekään arviolle siitä, että Neuvostoliiton hajoaminen olisi vaikuttanut kansantaloutemme tilaan –90 luvun vaihteessa. Dramaattiset laman aiheuttaneet syyt ovat muualla, ne olivat sisäpoliittiset; talouspoliittisten päätösten seuraus.

Mieleeni tuli seuraavaksi selvittää miten yhteiskuntamme talouteen olivat vaikuttaneet mahdolliset työtaistelut. Olin hyvin tietoinen työtaistelujen - " mahdollisesta" - huomattavasta vaikutuksesta kansantalouteen.

Työtaistelut ja niihin osallistuneet työntekijät

Lähde: Tilastokeskus. kansantalous: kansantalouden tilinpito