Tilasto osoittaa, että
työtaisteluilla ole ollut vaikutusta yhteiskunnan
talouden dramaattisiin seurauksiin. Vuoden 1986 lakoissa menetettiin
yht. 2.787.600 työpäivää. Tällaisella menetyksellä
on luonnollisesti vaikutusta verokertymään, joskin vaikutus
jää kokonaisuudessaan varsin pieneksi ja edustaa promille
luokkaa välittömässä verotuksessa. 1986
työtaistelujen aiheuttama jälkiseuraus ei voinut aiheuttaa
sellaista seurausta, josta lama olisi aiheutunut. Ennen muuta tilastot
osoittavat selkeästi työrauhan parantuneen varsin oleellisesti
laman aikana, tai seurauksena. Mitä työrauhaan tulee,
v.1993 menetettiin työtaistelujen seurauksena 17.130
työpäivää joka oli pienin määrä
40 vuoteen. Työrauha mahdollisti hyvät olosuhteet
yrittäjien sekä työntekijöiden välisen
vuorovaikutussuhteen kehittämiselle.
Pos 15.4 Bruttokansantuote laskee –
markan arvo laskee enemmän – bruttovelka kasvaa.
Oli aihetta ryhtyä seuraamaan laajemmin
eri olioiden kausaalisia muutoksia. Oliko suomessa tapahtunut maanjäristys
joka olisi tuhonnut muutaman kaupungin tai tulipalo joka olisi tuhonnut
Helsingin, ei todellakaan. Myöskään tyynellä
merellä 2005 tapahtunut maanjäristyksestä seurannut
hyökyaalto "tsunami" ei ole koskaan kohdannut Suomea.
Tällaisista syistä minulla ei ollut tietoa ja luotin tekemiini
havaintoihin. Toisaalta tsunamin kausaaliset, taloudelliset, vaikutukset
eivät olleet laajuudeltaan verrattavissa, Suomen talouselämää
ja yhdessä eri oikeussubjektien taloutta kohdanneeseen katastrofiin.
Päätin seuraavaksi tutustua kansantaloutemme vuotuiseen
tuloon eli bruttokansantuotteeseen
Bruttokansantuote markkinahintaan,
miljoonaa markkaa
Bruttokansantuote v. |
1985 |
1986 |
1987 |
1988 |
1989 |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
B Milj. mk |
357566 |
391597 |
441539 |
434341 |
486998 |
515430 |
490868 |
476778 |
482397 |
510994 |
576992 |
Lähde: Tilastokeskus. kansantalous: kansantalouden tilinpit
Bruttokansantuote
on viety monin eri laskennallisin premissein tilastoihimme. Pidän
itse parhaimpana vertailutaulukkona laskelmaa joka perustuu kulloiseenkin
markkinahintaan. Muut laskentatavat kuten esim. –90 hintoihin
antaa seuraavassa erilaisen kuvan :
Bruttokansantuote vuoden 1990 hintoihin,
miljoonaa markkaa
Bruttokansantuote |
1985 |
1986 |
1987 |
1988 |
1989 |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
B Milj. mk |
436.285 |
44.606 |
464917 |
487 719 |
515 364 |
515 430 |
479 011 |
462 003 |
456 571 |
477 340 |
501 490 |
Lähde: Tilastokeskus. kansantalous:
kansantalouden tilinpito
Kansantalous
kehittyi suotuisasti –50 luvulta alkaen useita vuosikymmeniä
sekä varsin tasaisesti koko 1980 luvun. Käänne tapahtui
–89 –90 jolloin kehitys taantui ja kääntyi
jyrkkään laskuun. Tilastojemme perusteella ei tällaista
käännetä kansantalouden kehityksessä ole aikaisemmin
tapahtunut. Bruttokansantuotteen volyymin kokonaismuutos osoittaa,
että taloudellinen lama oli Suomessa poikkeuksellisen kova.
Se oli ankarampi kuin missään muussa teollistuneessa maassa
sitten toisen maailmansodan. "Bruttokansantuote
romahti 12 % vuosien 1991 – 1993 aikana": Heikki
Lehtonen T:reen yliopisto >Laman pitkä varjo< s.17. Vuoden
1990 – 1993 välillä tapahtunut bruttokansantuote
väheni vuositasolla noin 60 miljardia markkaa. Tilastokeskuksen
kymmenvuotiskatsaus vuodelta 2002; >Talouskehitys 1990-luvulla
– kriisistä nousuun< Tutkimusprofessori Jaakko Kiander kirjoittaa mm: ".., ei koko laman eikä
varsinkaan pitkäaikaisen suurtyöttömyyden syynä
ollut ainakaan viennin heikko kehitys 1990-luvulla."
Vielä kuuden vuoden jälkeen v.-95 olimme bruttokansantuotteella
mitattuna alle v. –89 tasolla (kun lukuja tarkastellaan v.
–90 hintoihin)." Mielenkiintoisesti hän vertaa
tilastoja vuoteen –89.
Kuten tilastokeskuksen tutkimusprofessori antaa ymmärtää,
viennin hyvä kehitys tuki kansantaloutemme kehitystä.
Vienti sekä vaihtotaseemme kehittyi positiivisesti, (markan
ulkoinen arvo laski samaan aikaan noin kolmanneksen suhteessa tärkeimpiin
vientivaluuttoihin) ja se osaltaan stimuloi liike-elämän
ponnistuksia parempiin tuloksiin. Paradoksaalista oli, ettei tämä
ollut sopusoinnussa yhteiskuntamme todellista tilaa kuvaavien tosiseikkojen
kanssa.
Otin esille tilaston kansantaloutemme
ulkomaisten velkojemme kehityksestä kertovan tilaston:
Bruttovelat v. |
1974 |
1975 |
1976 |
1977 |
1978 |
1979 |
1980 |
1981 |
1982 |
1983 |
1984 |
B Milj. mk |
---- |
34.045 |
39.273 |
46.773 |
51.225 |
54.957 |
67.339 |
82.047 |
106.179 |
123.457 |
155.122 |
Bruttovelat v. |
1985 |
1986 |
1987 |
1988 |
1989 |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
B Milj. mk |
151.387 |
157.627 |
187.477 |
215.761 |
250.220 |
306.572 |
355.741 |
437.557 |
497.170 |
508.855 |
484.684 |
Lähde: Suomen pankki, Suomen maksutase
1974-95.
20.11.1996
More >> |