Bruttovelan kehityksessä on tapahtunut merkittävä
muutos vuosien 1986 - 1994 välillä. Toisinsanoin, bruttovelkaantuminen
on alkanut kehittyä voimakkaasti v.1986. Vuonna –89 on tapahtunut
merkittävä muutos kansantaloudessamme, velkaantuminen on kiihtynyt
dramaattisesti. Velkaantumista stimuloi 17.3.89 suoritettu markan revalvaatio (sekä eräiden verojen
korotukset) jokatoimenpiteenä olivarsin huonosti harkittu. Kasvavaan
vaihtotaseen vajeeseen - joka ensikertaa pitkään aikaan valui miinukselle
–6.000 miljoonaan markkaan (ks. Pos.15.1. kauppatase) – toimenpide (revalvaatio)
oli makaaberi. Revalvaatio kasvatti kotimarkkinoiden ostovoimaa
ja heikensi yritysten kilpailukykyä. Varsin ongelmallinen oli revalvaation
antama väärä signaali valuutan vakaudesta.
Pos.15.5.
Varallisuusarvot laskevat. Yritysten kuin yksityistenkin ihmisten
säästöt, varallisuus, talletukset - sulavat virtuaalimaailmaan.
1980 luvun puolenvälin tasolta bruttovelkamme moninkertaistui
kuudessa vuodessa. Jokin muutosolosuhteissa on vaikuttanut –84 jälkeisiin vuosiin dramaattisesti. Oli syytä lähteä
tarkemmin tutkimaan tapahtumia. Niitä muutoksia joita oli tapahtunut
taloudessamme -80 luvulla. Mikä on aiheuttanut sellaisen tapahtumien
vyöryn, jonka seurauksesta kansantaloutemme koko itsenäisyytemme
ajan - suurin hinta ja omaisuusarvojen menetys tuli kansalaisten
maksettavaksi. Summan - joka jää suurelta osin myös tuleville sukupolville,
perintörasitteena – velkana maksettavaksi. Bruttovelkamme kasvu
ylitti moninkertaisesti sotakorvaukset tai toisaalta useampikertaisesti
Suomen valtion vuotuisen budjetin bruttosumman. Bruttovelka ylitti
myös koko kansantaloutemme vuotuisen kansantuotteen. Jokin merkittävä
seikka on saanut alulle tapahtuman joka on liikkeelle lähdettyään
synnyttänyt "stunamin" ja korvaamattomat seuraukset. Tilastokeskuksen
kymmenvuotiskatsaus "Talouskehitys 1990-luvulla – kriisistä
nousuun" Tutkimusprofessori Jaakko Kiander kirjoittaa mm. "Käytettävissä olevat tulot henkeä kohti vuoden
1999 hinnoin eivät vielä vuonna 1998 olleet saavuttaneet vuoden
1991 tasoa."
Maksoimme kaikki korkeata hintaa tapahtumista joiden
kausaalinen syy ja seuraus oli empiirinen ja harjoitetun talouspolitiikan/sisäpolitiikan seuraus.
Arvioin , että avoimen yhteiskunnan kaikkiin kausaalisiin lukuihin tulisi olla
mahdollisuus päästä tutustumaan, oli siis ryhdyttävä syventämään
tutkimusta.
Tein seuraavia huomioita tilastokeskuksen
aineistosta mm. tutkimusprofessori Jaakko Kiander kirjoittaa mm.
"Talouden suhdannenousu
ja varallisuushintojen taso saavuttivat huippunsa 1989 alkupuolella.
Tämän jälkeen epävarmuus ja korkojen nousu alkoivat nopeasti
heikentää odotuksia ja alentaa varallisuushintoja.
Pörssikurssit
kääntyivät laskuun ja asuntojen myyntiajat pitenivät". Hän toteaa myös että: "Vuonna 1989 epävarmuus alkoi lisääntyä ja
lyhyet markkinakorot lähtivät jyrkkään nousuun." Sekä
"Omaisuusarvojen lasku alkoi heikentää
yritysten ja kotitalouksien varallisuusasemaa ja nämä reagoivat
siihen kasvattamalla säästämistään" Ymmärsin lukemani,
mutta en voinut mielessäni ymmärtää, kuinka lisääntyvän työttömyyden
sekä kansantalouden jyrkän alamäen aikana voitaisiin laajamittaisesti
ryhtyä "kasvattamaan
säästämistä". Varsin ristiriitaiselta lausuma vaikutti
hänen aikaisempaan lausumaansa liittyen >> "Talouden
laman aikana 1990 luvun alkuvuosina rahoitusmarkkinoiden osa-alueista
kasvoivat selvästi ainoastaan joukkovelkakirjamarkkinat. Joukkovelkakirjamarkkinoiden
kasvuun on ollut syynä julkisen talouden alijäämä ja valtion suureta
rahantarpeesta johtuva joukkolainojen runsas liikkeeseenlasku."<<
Vuosi
1989. Kansantalouden veturista loppui lainahiilet. Valtioneuvosto
päätti tässä tilanteessa kammeta kansantalouden kivikauteen - suorittamalla
Revalvaation. Edellä on useasti mainittu 1989 vuonna tapahtuneen
korkojen nousun. Revalvaation seurauksena korot lähtivät jyrkkään
nousuun, muutamassa kuukaudessa 4 %. Ketkä kykenivät, ryhtyivät
vaihtamaan ulkomaalaisia luottoja Suomen markka luotoiksi ja kysyntä
nosti korkoja. Valuuttapako kiihtyi. Hoviväki palkitsi ne jotka
ymmärsivät tässä tilanteessa maksaa ulkomaiset luotot pois, "kuten
tiedämme" pankeilla oli kiire suorittaa omia transaktioitaan,
markka oli vahva.
Varallisuusarvot,
pörssikurssit ja omaisuusarvojen lasku olivat sellaisia matemaattisia
lukuja jotka voimakkaasti liittyivät yhteen. Lähdin ensimmäiseksi
selvittämään varallisuusarvojen kehitystä yksityisten kansalaisten
sekä yrittäjätoiminnan yhteydessä. Tilastokeskus seuraa varsin moniulotteisesti
kiinteän pääoman bruttomuodostusta, otan sieltä esille eräitä kehitystä
kuvaavia mielenkiintoisia tilastoja.
Kiinteän
pääoman bruttomuodostus toimialoittain 1986 –1995 (Käyvin hinnoin
Milj. mk)
Käyvin hinnoin
Milj. mk |
1985 |
1986 |
1987 |
1988 |
1989 |
1990 |
1991 |
1992 |
1993 |
1994 |
1995 |
Yritystoiminta |
---- |
71.339 |
78.980 |
95.994 |
120.103 |
114.313 |
91.187 |
70.596 |
57.065 |
59.075 |
|
Teollisuus |
---- |
13.610 |
17.207 |
14.595 |
21.024 |
23.920 |
15.888 |
14.102 |
12.759 |
13.739 |
|
Asuntojen omistus |
---- |
20.627 |
22.476 |
29.479 |
39.219 |
40.354 |
29.791 |
22.127 |
17.173 |
18.286 |
|
Kiinteistö ja liik. -ei
palv. toim. |
---- |
7.742 |
8.576 |
20.428 |
15.674 |
14.002 |
8.020 |
3.440 |
2.926 |
1.333 |
|
Rakennustoiminta |
---- |
1.160 |
1.599 |
2.334 |
2.689 |
2.756 |
1.865 |
374 |
131 |
|
|
TK:n
kansantalouden tilinpidon toimisto
|