Title 9. Ajojahti jatkuu.
14. Pos.3. Hyvä verotarkastustapa.
15. Hallittu rakennemuutos. Syyt lamaan - laman seuraukset - kausaalisuus v.1985–1995. Mikä on hallintovallankäyttäjien etiikka ja moraali?

15.7


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Bruttovelan kehityksessä on tapahtunut merkittävä muutos vuosien 1986 - 1994 välillä. Toisinsanoin, bruttovelkaantuminen on alkanut kehittyä voimakkaasti v.1986. Vuonna –89 on tapahtunut merkittävä muutos kansantaloudessamme, velkaantuminen on kiihtynyt dramaattisesti. Velkaantumista stimuloi 17.3.89 suoritettu markan revalvaatio (sekä eräiden verojen korotukset) jokatoimenpiteenä olivarsin huonosti harkittu. Kasvavaan vaihtotaseen vajeeseen - joka ensikertaa pitkään aikaan valui miinukselle –6.000 miljoonaan markkaan (ks. Pos.15.1. kauppatase) – toimenpide (revalvaatio) oli makaaberi. Revalvaatio kasvatti kotimarkkinoiden ostovoimaa ja heikensi yritysten kilpailukykyä. Varsin ongelmallinen oli revalvaation antama väärä signaali valuutan vakaudesta.

Pos.15.5. Varallisuusarvot laskevat. Yritysten kuin yksityistenkin ihmisten säästöt, varallisuus, talletukset - sulavat virtuaalimaailmaan.

1980 luvun puolenvälin tasolta bruttovelkamme moninkertaistui kuudessa vuodessa. Jokin muutosolosuhteissa on vaikuttanut –84 jälkeisiin vuosiin dramaattisesti. Oli syytä lähteä tarkemmin tutkimaan tapahtumia. Niitä muutoksia joita oli tapahtunut taloudessamme -80 luvulla. Mikä on aiheuttanut sellaisen tapahtumien vyöryn, jonka seurauksesta kansantaloutemme koko itsenäisyytemme ajan - suurin hinta ja omaisuusarvojen menetys tuli kansalaisten maksettavaksi. Summan - joka jää suurelta osin myös tuleville sukupolville, perintörasitteena – velkana maksettavaksi. Bruttovelkamme kasvu ylitti moninkertaisesti sotakorvaukset tai toisaalta useampikertaisesti Suomen valtion vuotuisen budjetin bruttosumman. Bruttovelka ylitti myös koko kansantaloutemme vuotuisen kansantuotteen. Jokin merkittävä seikka on saanut alulle tapahtuman joka on liikkeelle lähdettyään synnyttänyt "stunamin" ja korvaamattomat seuraukset. Tilastokeskuksen kymmenvuotiskatsaus "Talouskehitys 1990-luvulla – kriisistä nousuun" Tutkimusprofessori Jaakko Kiander kirjoittaa mm. "Käytettävissä olevat tulot henkeä kohti vuoden 1999 hinnoin eivät vielä vuonna 1998 olleet saavuttaneet vuoden 1991 tasoa."

Maksoimme kaikki korkeata hintaa tapahtumista joiden kausaalinen syy ja seuraus oli empiirinen ja harjoitetun talouspolitiikan/sisäpolitiikan seuraus. Arvioin , että avoimen yhteiskunnan kaikkiin kausaalisiin lukuihin tulisi olla mahdollisuus päästä tutustumaan, oli siis ryhdyttävä syventämään tutkimusta.

  Tein seuraavia huomioita tilastokeskuksen aineistosta mm. tutkimusprofessori Jaakko Kiander kirjoittaa mm. "Talouden suhdannenousu ja varallisuushintojen taso saavuttivat huippunsa 1989 alkupuolella. Tämän jälkeen epävarmuus ja korkojen nousu alkoivat nopeasti heikentää odotuksia ja alentaa varallisuushintoja. Pörssikurssit kääntyivät laskuun ja asuntojen myyntiajat pitenivät".  Hän toteaa myös että: "Vuonna 1989 epävarmuus alkoi lisääntyä ja lyhyet markkinakorot lähtivät jyrkkään nousuun." Sekä "Omaisuusarvojen lasku alkoi heikentää yritysten ja kotitalouksien varallisuusasemaa ja nämä reagoivat siihen kasvattamalla säästämistään" Ymmärsin lukemani, mutta en voinut mielessäni ymmärtää, kuinka lisääntyvän työttömyyden sekä kansantalouden jyrkän alamäen aikana voitaisiin laajamittaisesti ryhtyä "kasvattamaan säästämistä". Varsin ristiriitaiselta lausuma vaikutti hänen aikaisempaan lausumaansa liittyen >> "Talouden laman aikana 1990 luvun alkuvuosina rahoitusmarkkinoiden osa-alueista kasvoivat selvästi ainoastaan joukkovelkakirjamarkkinat. Joukkovelkakirjamarkkinoiden kasvuun on ollut syynä julkisen talouden alijäämä ja valtion suureta rahantarpeesta johtuva joukkolainojen runsas liikkeeseenlasku."<<

Vuosi 1989. Kansantalouden veturista loppui lainahiilet. Valtioneuvosto päätti tässä tilanteessa kammeta kansantalouden kivikauteen - suorittamalla Revalvaation. Edellä on useasti mainittu 1989 vuonna tapahtuneen korkojen nousun. Revalvaation seurauksena korot lähtivät jyrkkään nousuun, muutamassa kuukaudessa 4 %. Ketkä kykenivät, ryhtyivät vaihtamaan ulkomaalaisia luottoja Suomen markka luotoiksi ja kysyntä nosti korkoja. Valuuttapako kiihtyi. Hoviväki palkitsi ne jotka ymmärsivät tässä tilanteessa maksaa ulkomaiset luotot pois, "kuten tiedämme" pankeilla oli kiire suorittaa omia transaktioitaan, markka oli vahva.

Varallisuusarvot, pörssikurssit ja omaisuusarvojen lasku olivat sellaisia matemaattisia lukuja jotka voimakkaasti liittyivät yhteen. Lähdin ensimmäiseksi selvittämään varallisuusarvojen kehitystä yksityisten kansalaisten sekä yrittäjätoiminnan yhteydessä. Tilastokeskus seuraa varsin moniulotteisesti kiinteän pääoman bruttomuodostusta, otan sieltä esille eräitä kehitystä kuvaavia mielenkiintoisia tilastoja.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain 1986 –1995 (Käyvin hinnoin Milj. mk)

Käyvin hinnoin Milj. mk

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

  Yritystoiminta

----

71.339

78.980

95.994

120.103

114.313

91.187

70.596

57.065

59.075

 

  Teollisuus

----

13.610

17.207

14.595

21.024

23.920

15.888

14.102

12.759

13.739

 

  Asuntojen omistus

----

20.627

22.476

29.479

39.219

40.354

29.791

22.127

17.173

18.286

 

  Kiinteistö ja liik. -ei palv. toim.

----

7.742

8.576

20.428

15.674

14.002

8.020

3.440

2.926

1.333

 

  Rakennustoiminta

----

1.160

1.599

2.334

2.689

2.756

1.865

374

131

 

 

TK:n kansantalouden tilinpidon toimisto

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>