16. Pos.3 NTC:n Valitus Uudenmaan lääninoikeuteen

äk

16.3.2


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Verotuspäätökset ovat sisällöltään niin puutteelliset ja sekavat, ettei niistä ilmene, mikä tai mitkä lopullisessa tarkastuskertomuksessa esitetyt  teoriat ovat perusteena maksuunpanopäätökselle. Päätöksessä todetaan Citylinkin ja Etronia Oy:n (jatkossa Etronia) toimineen NTC:n valmistusosastoina  yksilöimättä lainkaan, millä perusteella siihen on päädytty.  Myös tarkastuskertomuksessa valmistusosasto-olettama on kuin huitaisu ilmaan vailla perusteltua yhtymäkohtaa kertomuksessa esitettyihin teorioihin.
Päätöksissä ei myöskään eritellä, mikä on se näyttö, jonka perusteella yhtiöiden toiminta ei ole tapahtunut liikevaihtoverolain tarkoittamalla tavalla liiketoiminnan muodossa, vaikka yhtiöt ovat kaupparekisteriin merkittyjä osakeyhtiöitä ja ne on aikanaan hyväksytty myös liikevaihtoverovelvollisiksi yhtiöiksi.

Arvonlisäverotoimiston päätöksessä olisi siten pitänyt ottaa kantaa, mikä tarkastuskertomuksissa esitetyistä vaihtoehtoisista teorioista on päätöksen perustana. Samoin olisi pitänyt ottaa kantaa siihen, mitkä tarkastuskertomuksissa nimetyistä aihetodisteista osoittivat ratkaisijan mukaan sen, ettei yhtiöiden välinen toiminta ole tapahtunut liiketoiminnan muodossa vaan olosuhteille tai toimenpiteille on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta.  Päätöksessä on myös viitattu KHO:n T-taltioon, joka ei ole vuosikirjaratkaisu, eikä siten myöskään prejudikaattiratkaisu. T-taltiot eivät myöskään ole saatavissa samoin kuin vuosikirjaratkaisut.

Mikäli tarkastuskertomuksissa esitetty, tarkastajienkin aihetodisteluksi nimeämä näyttö on osoitus siitä, ettei yhtiöiden välinen toiminta ole tapahtunut tapahtunut lakien tarkoittamalla tavalla liiketoiminnan muodossa,  seurauksena on, että lukemattomien suomalaisten yhtiöiden osalta on viran puolesta tutkittava, ovatko kyseisten yhtiöiden liikekumppanit tai vaihtoehtoisesti tuotannon hajauttamiseksi perustetut yhtiöt muodoltaan sellaisia, että ne täyttävät itsenäisen liiketoiminnan tunnusmerkistön, vai olisiko yhtiöiden keskinäiset suhteet purettava verotuksellisesti siten kuin tässä tapauksessa on tehty.

Esimerkiksi voidaan ottaa Imatran Voima Oy, IVO Tuotantopalvelut Oy sekä IVO Voimansiirto Oy. Yhtiöiden kaupparekisterinotteista ilmenee, että yhtiöiden välillä on muutakin yhteistä kuin liikesuhde. Kyseisten yhtiöiden hallituksissa on samoja henkilöitä. Lisäksi kaupparekisteristä ja puhelinluettelosta ilmenee, että kahden yhtiön postiosoite on sama ja kolmannenkin yhtiön monet osastot toimivat samassa osoitteessa kuin kaksi muuta yhtiötä. Tällä näytöllä voidaan tarkastuskertomuksen ajatuskonstruktiota käyttäen selvästi osoittaa, että näiden kolmen yhtiön välillä vallitsee bulvaanisuhde, jossa IVO Tuotantopalvelut Oy:n ja IVO Voimansiirto Oy:n ostot ja myynnit ovat Imatran Voima Oy:n sisäisiä siirtoja osastolta toiselle.  Lääninveroviraston päätöksen ja tarkastuskertomusten perusteella niitä on pidettävä vähintäänkin Imatra Voima Oy:n valmistusosastoina. ”Kyseinen tilanne olisi siten kiireesti verotuksellisesti oikaistava”.
Liitteenä ovat yhtiöiden kaupparekisterinotteet ja Helsingin puhelinluettelon kaksi sivua vuodelta 1995.

Toisena esimerkkinä voidaan käyttää  Hämeen Sanomissa 29.9.1995 julkaistua sanomalehtileikettä, jossa todetaan Voglia Oy:n fuusioivan tytäryhtiönsä. Tässäkin tapauksessa olisi ilmeisesti aihetta tutkia, onko Voglialla ollut toimintaa aiemmin konkurssiin menneiden, nyt yhtiöön ostettujen liikkeiden kanssa. Mikäli Voglia Oy:n ja näiden konkurssiin menneiden yhtiöiden välillä on ollut liiketoimintaa ennen yhtiöiden konkurssiin ajautumista, on syytä epäillä, että Voglia Oy on ostanut itselleen valmistusosastot, jotka konkurssin avulla ovat päässeet veloistaan.  Tarkastuskertomusten ajatuskonstruktiota seuraamalla Voglia Oy:n pitäisi olla vastuussa myös kyseisten konkurssiin ajautuneiden yhtiöiden mahdollisesti maksamatta jääneistä liikevaihtoveroista.
Vastaavanlaisia esimerkkejä on vaikkka kuinka paljon.

On ilmeistä, ettei arvonlisäverotoimistossa 30.6.1995 päivättyjä päätöksiä tehtäessä ole edes ehditty tutustua kaikkeen ratkaisun perustana olleeseen materiaaliin ja NTC:n antamiin vastineisiin. Asian ratkaisija Tuula Kanth oli 18.7.1995 käydyssä puhelinkeskustelussa todennut Yrjö Reinikaiselle, että verotuspäätöstä ole vielä tehty, eikä hän ollut vielä ehtinyt lukea aineistoa. Myöhemmin hän on todennut tarkoittaneensa lausahduksella 24.7.1995 päivättyjä päätöksiä koskenutta aineistoa. Molempien päätösten perustana oli kuitenkin sama materiaali, sillä NTC ei tuossa vaiheessa ole toimittanut mitään lisämateriaalia, joka olisi liittynyt tilikauden 1992-1993 ratkaisuun. Jos ratkaisija on todennut, ettei hän ole ehtinyt lukea kaikkea aineistoa jälkimmäistä ratkaisuaan varten vielä 18.7.1995 mennessä, hän ei ole voinut lukea sitä myöskään 30.6.1995 mennessä. Siten päätös on tehty edes perehtymättä kaikkeen aineistoon.  

Päätöksistä ei ilmene otetuksi millään tavalla  huomioon sitä, että mikäli NTC:n myynnit puheena oleville yhtiöille ja ostot kyseessä olevilta yhtiöiltä on poistettu  verollisesta myynnistä/myynnin veroista ja vähennyskelpoisista ostoista/ostojen veroista,  NTC:n hyväksi pitäisi  siinä tapauksessa ainakin  lukea Citylinkin ja Etronian ostamista raaka-aineista maksamat liikevaihtoverot samoin kuin muilta ostajilta saadut ja edelleen tilitetyt liikevaihtoverot, eli kaikki yhtiöiden tilitapahtumat pitäisi käsitellä kuin kyseessä olisi yksi ja sama yhtiö. Tarkastuskertomuksissa ei millään tavalla ole huomioitu tätä asiaa.  Verot on siis pantu maksuun kaksinkertaisesti.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>