17. Herjaus, solvaaminen, kunnianloukkaus – syyttömyysolettama.
Verotarkastajat suostuttelevat lupauksien höystämänä V. Kuusistoa valehtelemaan.
HML Käräjäoikeuden käsittely v.1996 - Hovioikeuden päätös sekä valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen

äk

17.11


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Pos.17.3.2

Toinen käsittely

Pöytäkirja II                                                                                                        R 96 / 86

Käräjätuomari Harri Lintumäki
Lautamiehet: Ari Lahdenperä, Leena Pursiainen, Arja Ratava

Käsitelty 5.3.1996

Käsittelyssä 2.4.96 Asianajajamme Salo jätti oikeudelle kirjelmän (,Pos 17.3.2.1) päätöksen ulosoton kieltämisestä, kopiot kirjasta ennakkotarkastus >Jorma Härkönen s.205-215<, kolme NTC:n tilintarkastuskertomusta, Kolme uudenmaan lääninveroviraston ilmoitusta, uudenmaan lääninoikeuden päätöksen.

Asianajaja Lehtola jätti Helsingin hovioikeuden tuomion, sekä Scandexa Oy:n erityistilintarkastus. (Asiasta joka ei liittynyt tähän prosessiin)

Pos 17.3.2.1

Käsittely

Salon luki ja jätti oikeudelle kirjelmän liitteineen (seuraavassa kokonaisuudessaan)

HÄMEENLINNAN KÄRÄJÄOIKEUDELLE

Oy NTC International Ltd:n ja Yrjö Reinikaisen asiamiehenä esitän kunnioittaen seuraavan.

1. Syytteistä.

Päämieheni ovat kohdistaneet vastaajiin, vanhempiin verotarkastajiin Matti Huoviseen ja Hannu Kuorttiin kahden kohdan syytteet, joista ensimmäinen koskee kunnianloukkausrikosta ja jälkimmäinen tavallista tai tuottamuksellista virkavelvollisuuksien rikkomista. Vastaajat ovat kiistäneet rangaistusvaatimukset vastinekirjelmästä 20.2.1996 ilmenevin perustein.

Haastehakemuksesta selviää, että päämieheni ovat lähteneet prosessiin puhtaasti periaatteellisista syistä. He ovat katsoneet tulleensa pahasti loukatuiksi vastaajien laatimissa 2.2.1995 ja 9.6.1995 päivätyissä verotarkastuskertomuksissa, joista varsinkin ensin mainittu, alustava tarkastuskertomus pitää sisällään useita väitteitä, joissa päämiesteni sanotaan syyllistyneen nimitettyyn rikokseen tai rikoksen lajiin sekä menettelyyn, joka voi saattaa heidät halveksimisen alaiseksi ja haitata elinkeinoa sekä menestystä. Nämä rikosväitteet ovat olleet niin perättömiä, ettei niistä ole po. verotarkastuskertomusten jälkeen kuultu mitään. Ne eivät ole johtaneet esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.

Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta perustuu myös samoihin tarkastuskertomuksiin, jotka vastaajat ovat laatineet ja lähettäneet virkamiehinä virkaansa toimittaessaan. Perättömät ja loukkaavat väitteet rikoksiin syyllistymisestä merkitsevät paitsi herjausta samalla myös tahallista tai tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista.

Alustavan tarkastuskertomuksen sisällön johdosta päämieheni tekivät 22.2.1995 tutkintapyynnön Hämeenlinnan poliisilaitokselle. Päämieheni katsoivat, että vastaajien saatua tiedon tutkintapyynnöstä ovat he tulleet esteellisiksi asiassa. Siitä huolimatta vastaajat ovat jatkaneet asian käsittelyä ja laatineet tarkastuskertomuksen 9.6.1995, jossa he ovat poikenneet objektiiviteettiperiaatteesta. Verotarkastuksissa on noudatettava hallintomenettelylain 10 ja 11 §:n säännöksiä esteellisyydestä. Lain 10 § 1 momentin 6-kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Näin on asianlaita ainakin silloin, kun virkamies ryhtyy perättömästi nimittelemään tarkastustoimensa kohteita rikoksiin syyllisiksi.

Päämiesteni periaateluontoiset rangaistusvaatimukset eivät ole tämän monimutkaisempia tai vaikeampia. Kunnianloukkauksissa todistustaakka on tunnetusti loukkauksen esittäjällä. Kun tässä tapauksessa ei voine olla riitaa siitä, mitä vastaajat ovat tarkastuskertomuksessa väittäneet täytyy heidän pystyä, vapautuakseen rangaistusvaatimuksista, näyttämään loukkauksensa toteen ja solvauksen osalta vielä se, ettei heidän tarkoituksenaan ole ollut loukata päämiehiäni.

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>