View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Tässä prosessissa vastaajan juridisten perusoikeuksien sekä oikeudenmukaisen menettelyn hakeminen siirtyi vääjäämättä oikeusistuimen päätettäväksi.
 
Mieleeni heijastui tietoisuus/kuva siitä, kuinka valtakoneistot kautta aikojen ovat yhteiskunnassa käyttäneet hyväkseen propagandaa, jonka avulla on synnytetty uskomuksia hyvästä ja pahasta. Propakandalla, mielikuvilla ja uskomuksilla on tarkoitus saattaa ne elämään omaa elämäänsä - ikäänkuin oikeuttaa ne totuuksiksi. Propagandalla on vaikutettu ihmisiin kuin myös suuriin kansanjoukkoihin nykyisenä aikanakin. Politiikassa propaganda on katsottu oikeutetuksi tavaksi hämärtää totuutta ja johdattaa kuulijoita tai koko kansaa uskomaan hallintovallan peräänkuuluttamaa "mielikuvaa/uskomusta". Uskomuksilla on vaikutettu ihmisten aistimuksiin oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Valtakoneisto haluaa vaikuttaa ajatteluumme, tekemisiimme - näin valtaa on synnytetty ja voimistettu, valtaa on stimuloitu uskomusten voimalla. Valtakoneistossa usko omien tekemisten oikeuteen ylittää usein laillisuusrajat, hyvät tavat - etiikan sekä hyvän moraalifilosofian opit. Toimivalta, saatu tai otettu, muuttuu peliksi, joka riistäytyy asian- ja lainmukaisuudesta - valtapeliksi.  Sanonta "elämä on peliä" kuvaa luontevasti tällaista suhtautumista toimivallan nimissä käytävään valtapeliin.
     Valtapelissä moraali sekä hyvä etiikka toimivat vallan vastavoimana. Valta ja vallan stimuloimat värisuorat sekä valtrakoneiston tiivistämä yhteistyö eivät kunnioita "kulisseissa" toimivaa  laillisuutta, ihmisoikeuksia tai kansalaisten perusoikeuksia, puhumattakaan etiikasta  ja moraalifilosofiasta. Valta kautta historian empiiristen historiankirjoitusten sekä tieteen historiantutkimuksen on sitoutunut voimankäyttöön. Dualistisen (Platon) filosofian keinoin voi päätellä, että  vallankäytön - vallanvoiman - vastavoima on etiikka, sekä korkean moraalin hyveet. Nämä hyveet nostavat esiin kansojen oikeusvaatimukset, yksilöiden subjektiiviset oikeusvaatimukset, ja ovat kehittämässä oikeudenmukaista oikeuskäytäntöä. Subjektiiviset eettiset ja moraaliset oikeusvaatimukset kasvavat ajanfunktiossa kansalaisten keskuudessa oikeusvaatimuksien yhteydessä demokratiavaatimuksia jotka maailmanhistorian kausaalisten sekä empiirisien tutkimusten perusteella ovat osoittautuneet voimakkaimmaksi /valtakoneistojen/inkvisitioiden - vastavoimaksi.

Friedrich Nietzsche v.1844-1900 kirjoittaa havainnoistaan: "elämän arvo perustuu taisteluun". Hän totesi "Persoonallisuuden perusta on vallan tahto".

Helsten v.1996 oikeudenmukaisuuskäsitteistä kirjoittaessaan toteaa mm: ”Peliin osallistujat voivat joko voittaa tai hävitä, mutta peli on oikeudenmukainen niin kauan kuin pelaajat noudattavat sääntöjä”
Olen kokemuksieni perusteella päätynyt tulkintaan, että "elämä on valtapeliä, voima on valtapelin pelinappula, etiikan ja moraalifilosofian hyveet ovat vallankäytön vastavoima". >On siis taisteltava  "puhtain asein puhtaan asian puolesta": Marsalkka Mannerheim, sekä "luotettava" oikeusoppineiden moraaliin. Verotarkastajien moraalin mukainen menettely sekä heidän tapansa ilmaista tuntemuksiaan - oli otettu aseeksi vaikuttaa tarkastuskertomuksen lukijoihin (eri toimivallan haltioiden keskuudessa), toisinsanoen - luomaan intuitiivisen kuvan tarkastuskohteesta. Oli tarkoituksenmukaista sekä välttämätöntä saada korjaus tällaiseen menettelytapaan. Tarkastelen seuraavassa perustuslakimme julistamaa perusoikeusmyönteistä menettelyä. Menettelyyn liittyy hallintohierarkiaa sekä - "perinteitä".

------------------------------

Pos. 17.1

Oikeudenkäynti mm: Ihmisoikeussopimuksen julistamasta syyttömyysolettaman asemasta; virkamiesten ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Olin tarkastuskertomuksen saatuani tilanteessa jossa yhtiö, kuten myös minä, tarvitsin asiantuntevaa apua, ja sain. Työnsä ohella hän yhdessä erään tuntemansa juristin sekä minun kanssani laati vastineet alustavaan tarkastuskertomukseen.

Tässä yhteydessä tuli silmiinpistävästi esille verotarkastajien sopimaton kielenkäyttö, sekä suora syylliseksi nimeämiset jotka eivät olleet sopusoinnussa Suomen perustuslain 21,§:n kanssa: Joka antaa institutionaalisen suojan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tärkeimmille ainesosasille, joille ihmisoikeussopimukset asettavat vähimmäistason. Ihmisoikeussopimukset; joista KP. sopimuksen Suomi on hyväksynyt v.1976 sekä Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) Suomi on hyväksynyt v.1990.

Tarkastuskertomukseen kirjattu voimakas ja selkeä syylliseksi nimeäminen on vastoin YK:n ihmisoikeussopimuksen - KP 10, 11, 14 artiklan julistusta. Samoin myös Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan vastainen. Näissä sopimuksissa, jotka Suomi allekirjoituksellaan on vahvistanut, sisältää takeet - Oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille mm: