17. Herjaus, solvaaminen, kunnianloukkaus – syyttömyysolettama.
Verotarkastajat suostuttelevat V. Kuusistoa valehtelemaan.
HML Käräjäoikeuden käsittely v.1996 - Hovioikeuden päätös sekä valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen

äk

17.1


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Pos 17.

Olin saatuani tarkastuskertomuksen lähes lamaantunut. Olin järkyttynyt tarkastuskertomuksen vihamielisestä ja asiattomasta sisällöstä. Mielialani vaikutti oleellisesti kykyyni puolustautua/puolustautua objektiivisesti, siksi päätin pyytää apua Matti Paanaselta joka perusteltuaan kieltäytyi (pos.14.2).  Käänsin katseeni siihen verkostoon jonka lähipiirissäni voisi auttaa. Yhtiössämme NTC:ssä oli työskennellyt juristi vuoden 1995 alkuun saakka. Olimme hänen kanssaan painineet mm: Unkarin tytäryhtiömme/yhteisyrityksen hallinto ongelmien kanssa. Unkarissa  yhtiömme vähemmistöosakas ICO (tunnettu Unkarilainen keskisuuri osuuskuntayhtiö) oli siirtänyt yhteisyrityksemme liiketoiminnan oman yhtiönsä alaisuuteen. Etumme vaati runsaasti valvontaa Unkarissa ja olimme myös yhdessä siellä työskenneet.  Muuten juridista apua yhtiössä tarvittiin perinnässä sekä sopimustekniikassa.

Juristimme sai v.1995 alussa Hämeen lääninhallinnosta mielenkiintoisen työtarjouksen. Emme olosuhteisiimme liittyvistä taloudellisista tekijöistä johtuen kilpailleet työsuhteen jatkamisen puolesta.  Hänen työsuhteen päätyttyä meillä tammikuussa –95, saimme helmikuussa -95 "uuden", vai olisiko oikein sanoa "seuraavan" alustavan verottarkastuskertomuksen.

Olin heti saatuani tarkastuskertomuksen pyytänyt apua Matti Paanaselta, joka parhaiten tunsi olosuhteemme. Hän oli aiemmin syksyllä 1994 laatinut ( Pos. 13) ensimmäisen vastineen Pilvi Salokanteleen kanssa, tämä johti Hämeen Lääninverovirastossa voimakkaisiin reaktioihin Matti Paanasen asemaa kohtaan tässä prosessissa. Matti Paanasta on, laatimansa edellisen vastineen jälkeen, - kielletty verohallinnon toimesta - antamasta ja laatimasta vastineita, tai lausuntoja, sekä osallistumasta selvitystyöhön Ntc:n veroasiassa. Hän on lääninveroviraston LVV tarkastaja - hyvin ammattitaitoinen ja siksi hän olisi ollut paras henkilö laatimaan puolueettoman, kausaalisen, sekä evidentin selvityksen/vastineen - verottajan varsin ristiriitaiseen kertomukseen. Paradoksaalista on, että hänen työtään ja ammattitaitoaan käytetään toisaalla verotuksessa laajalti hyväksi ja toisaalla hänen laatimaansa tiliöinti, koostaminen ym. asiantuntemus Citylinkin aineiston sisältöön  haluttiin kieltää ja peittää. CityLink Oy:n kirjanpidon sisällön laatu, aineiston ylläpito, haluttiin verotarkastuksessa falsifioida. Matti Paananen tunsi ky. kirjanpidon sekä aineiston laadun/sisällön ja olisi ollut paras mies antamaan asiassa evidentti todistus. Verohallinnon - tarkemmin Hämeen lääninveroviraston toimet asiassa olivat selkeästi vastoin "hyvää verotarkastustapaa" (ks. Hyvä verotarkastustapa) korostavaa pyrkimystä aineellisen totuuden selvittämiseen. Sekä Paananen, että minä olimme hämmästyneitä näin jyrkistä otteista, emme yllättyneitä hänelle annetuista ohjeista (olihan Lääninverojohtaja Esko Nikander aiemmin henkilökohtaisesti osallistunut minun lisäverojen valmistelutyöhön vähemmän "ansiokkaasti" ks. alaotsikko 9.2.1 - ). Paananen oli asemastaan johtuen pakotettu hyväksymään hänelle lausutut menettelytaparajoitukset, hän ei voinut osallistua asiassa selvitystyöhön.

Päätin seuraavaksi pyytää apua juuri tehtävänsä meillä lopettaneelta juristilta; hän suostui auttamaan.

Verotarkastuskertomus, kuten ei ensimmäinen vastinevaatimuskaan ollut kausaalisiin faktoihin perustuva. Toisinsanoin matemaattisiin lukuihin perustuva, vaan kauttaaltaan arvioihin sekä simuloituihin laskelmiin, väitteisiin ja teorioihin perustuva. Se oli ristiriitaisuuksia tehtaileva, intuitiivinen kertomus, joka ei ollut irrallaan kertojistaan. Havaitsin, sekä ymmärsin - mihin verotarkastuskertomus perustui - eli kertomuksen laatijan aistihavaintoihin ja uskomuksiin, jotka edelleen olivat vuorovaikutuksessa kertojan arkielämän kokemuspiiriin sekä hänen elinympäristönsä sidosryhmien tavoitteisiin.

Tekojen kuvaaminen ja selittäminen riippuu oleellisesti niistä säännöistä ja normeista joita kertoja noudattaa ja niistä merkityksistä jotka hän teolle antaa. Sosiaalisen todellisuuden ei voi katsoa olevan irrallaan havaitsijasta ja hänen tuntemuksistaan. Toisaalla ihmisen toimiin vaikuttavat voimakkaasti uskomukset* (*alaotsikko32). Uskomusten syntyyn vaikuttaneisiin aistimuksiin, mielleyhtymiin, sekä myytteihin, tai demonisiin mielleyhtymiin voidaan tieteessä ja filosofiassa vaikuttaa varsin vähän. Miten niihin voidaan vaikuttaa heikomman osapuolen keinoin, silloin kun käytössä ei ole aseiden yhtäläisyys? ”Uskomukset” empiirisen tutkimuksen perusteella kehittyvät ajan funktiossa. Niihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan tieteen keinoin, todistamalla toisin. Mutta subjektin on tutkiessaan uskomustaan oltava myös valmis vastaanottamaan kausaalisia tai matemaattisia todisteita, kuin myös vaihtoehtoisiin hypoteeseihin pohjautuvia vastaväittämiä.

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>