View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

KP. 14 artikla 2. sekä EIS. 6 artikla 2. ja 48 artikla 1. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. >>EIT on korostanut, että siinä on tarkoitettu turvata todelliset ja käytännölliset oikeudet, jotka myös toimivat. Pelkkä muodollinen sääntely kansallisella tasolla ei riitä, jos kyseinen oikeus ei ole elävä ja konkreettisesti saavutettavissa. Näin ollen tarkoitus ei ole ollut rajoittaa EIS 6 (2) artiklaa vain tilanteisiin, jossa henkilö on epäiltynä tai syytettynä rikoksesta, vaan etenkin ihmisoikeustoimikunta on ratkaisussaan korostanut, että syyttömyysolettama on tarkoitettu jokaisen suojaksi sitä vastaan, etteivät viranomaiset ylipäänsä saa hohdella yksilöitä rikokseen syypäinä ennen kuin asiasta on olemassa tuomioistuimen ratkaisu: Danelius 2002, s.253<<

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa on niin ikään turvattu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, ja 48 artiklassa syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen.
- 47 artikla. mm. Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen perustettu. Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkilön puolustaa ja edustaa itseään.
- 48 artikla. 1. Jokaista syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti   näytetty toteen.  2. Jokaiselle syytetylle taataan oikeus puolustautua

ETL 7,2 §:n mukaan; epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Periaate kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ainesosiin, ja se on ilmaistu  EIS 6,2 artikla jossa turvataan ns. syyttömyysolettama: Jonka mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

>>Syyttömyysolettama tulee nähdä osana PL 21 §:n tarkoittamaa perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. In dubio pro reo - periaate voidaan nähdä myös ilmentymänä syyttömyysolettamasta, johon Suomi valtiona on sitoutunut perustuslakitasolla sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa: s.58. Esitutkinnassa periaate sisältää mm. sen, että ei puhuta "syyllisestä", vaan "epäillystä". Esitutkintaviranomaisen asiana ei ole yhteiskunnan puolesta lausua paheksumisarvostelua rikoksen tekijälle, vaan se on tuomioistuimen tehtävä. Esitutkintaviranomaisten on pyrittävä suojaamaan epäiltyä leimautumiselta ja mahdolliselta kostonhimolta. Esitutkintavaiheessa kysymyksessä ei vielä ole "syyte" eikä "syytetty" vaan "epäilty rikos" ja (tietynlaisessa) "rikoksesta epäilty": Esitutkinta ja Pakkokeinot; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen<< (katso myös EIS päätös 02.07)

EIS:n sisältämä syyttömyysolettama koskee tuomioistuimen jäsenten ohella myös muita viranomaisia. Silloin, kun EIS 6. 2 artikla soveltuu tilanteeseen, se velvoittaa kaikkia asiaa käsitteleviä viranomaisia. >Pellonpää 2000, s.358<

Tasapuolisuus eli objektiivisuusperiaate on esitutkinnan "kultainen sääntö" Erityisesti on varottava suhtautumasta rikoksesta epäiltyyn vastapuolena. ETL 71§ säädetään: Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon yhtä hyvin epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet. Tutkijalla ei saa olla  ennakkokäsitystä asiassa, vaan hänen tulee avoimesti pitää silmällä kaikkia kysymykseen tulevia vaihtoehtoja. >Laura Ervo v.2004<

Olli Ryynäsen laatimassa oikaisuvaatimuksessa Korkeimmalla Hallinto-oikeudelle lausuu mm: "Tämän verotarkastuskertomuksen sisällössä sekä muodostamistavassa on epäiltävä tarkoituksellista asianomistajan, -virkamiehen totuusvelvollisuuden periaatteen täyttämättä jättäminen." >>Verotarkastajien toimintaa ohjaa ensi sijassa perustuslain 2.3 §:ssä säädetty hallinnon lainalaisuuden periaate: julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Periaatteiden noudattaminen tarkastusmenettelyssä varmistaa tarkastuksen kohteena olevan oikeusturvaa. Perinteisen hallinnon lainalaisuuden vaatimuksen taustalla onkin viime kädessä mielivallan kielto: Olli Ryynänen 2000 s.15<<

Keskustelimme tiimimme kanssa useaan otteeseen tarkastuskertomuksen sisällön ihmisarvoa loukkaavasta sävystä sekä syyttömyysolettamaan liittyvästä loukkauksesta. Keskustelimmem kertomuksen sofistisesta - asiattomasta editoinnista, – kunnianloukkauksista ja -herjaamisesta. Oli hyvin selvää, ettei syylliseksi nimeämistä voinut hyväksyä ilman asianmukaista ja legaalia menettelyä. Syylliseksi nimeäminen edellytti oikeudellisten oikeus- ja todistustosiseikkojen selvittämistä ja oikeuden päätöstä.