View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Luottamuksensuojasta:
Verotusmenettelylain 26.2 §:n säännös verovelvollisen
luottamuksensuojasta julistaa, että asia on ratkaistava verovelvollisen
eduksi, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja
verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä
viranomaisen noudattaman käytännön ja ohjeiden mukaisesti
eikä erityisiä syistä muuta johdu. Vaikka vero maksuunpantaisiinkin
voidaan vero jättää perimättä, jos veron
perintä olisi kohtuutonta asian tulkinnanvaraisuuden tai epäselvyyden
vuoksi. Säännös tuli voimaan 1.11.1998 ja sen taustalla
on nimenomaan verotuksen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden lisääminen.
Erityisesti verotarkastuksen kannalta luottamuksensuoja merkitsee
sitä, ettei veroviranomainen voi taannehtivasti muuttaa tulkintojaan
verovelvollisen vahingoksi. Näin verovelvollinen voi luottaa
siihen, että tarkastusmenettelyssä jo kerran läpi
käyty aineisto ei johda myöhemmin jälkiverotukseen.
Historiallisesti liikevaihtoverotuksen osalta luottamuksensuojaan
liittyvissä näkökohdissa on ollut merkitystä
erityisesti jälkiverotustilanteissa.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että aikaisempi
tarkastus on antanut verovelvolliselle suojan jälkiverotuksessa
esimerkiksi uudessa tarkastuksessa havaittujen tulkintavirheiden
suhteen. Tämä on perustunut siihen, että jos verovelvolliseen
on aikaisemmin kohdistettu verotarkastus samaan ajankohtaan on verovelvollisen
menettely tullut tutkittua tarkastuksessa ainakin silloin kun kertomuksessa
on siitä maininta. Jos mainintaa ei ole, on lähdetty siitä,
että kaikki yrityksen liikevaihtoverotukseen olennaisesti vaikuttavat
seikat on tutkittu tai olisi pitänyt tutkia. Näin KHO
8.12.1978 taltiossa 5441 >Ryynänen 2000 s 198.<
NTC:n suoritettiin tarkastus,
samaan ajankohtaan v.1993, noin puolivuotta ennen nyt kohteena olevaa aineistoa
pos.13.1.
Tarkastus havainnot - eivät kasettien ostoista ja myynneistä - niiden
yhdenvertaisesta sisällön johdota johtaneet verotukseen, huolimatta annetusta
verouhkauksesta. Veroehdotus tai "uhka" (kumpaa verotarkastajat
selvityspyynnön sisällössään sitten tarkoittavatkaan)
ei johtanut verotukseen, mikä johtui tarkastuskertomuksen kausaalisista
virheistä, nämä vastineemme sisällön perusteiden perusteella korjasimme. Uuden tarkastuksen tekeminen mitä ilmeisemmin on vastoin
verotusmenettelylain 26.2 §:n säännöstä
verovelvollisen luottamuksensuojasta. Erityisesti verotarkastuksen
kannalta luottamussuoja merkitsee sitä, ettei veroviranomainen
voi taannehtivasti muuttaa tulkintojaan verovelvollisen vahingoksi. Kysymys on myös siitä, mitä verotarkastuksessa
on tutkittu ja mitä olisi pitänyt tutkia. >Verohallinto,
Verotarkastuksen rakenne ja sisältö s.12<
Suhteellisuusperiaatten
soveltaminen edellyttää tilannetta, jossa punnittavaksi
tulee tietyn hyväksyttävän päämäärän
ja siihen käytettävän keinon välinen suhde tai
oikeastaan päämäärän suhde siihen edun
loukkaukseen, jota keinon käyttäminen tarkoittaa.
>Pikkujämsä 2001 s.118<
Suhteellisuusperiaate tarkoittaa mm. sitä, että tarkastajan
on mitoitettava toimintansa kohtuuden mukaan. >Linnakangas
2001 s.99<
Verotarkastuksen kuluessa suhteellisuusperiaate ohjaa
verotusasian selvittämistä. Kun verovelvolliselta
pyydetään kirjallista selvitystä, on niitä pyydettäessä
pyrittävä arvioimaan niiden vaatima työmäärä
suhteessa niistä saatavaan hyötyyn. >Verohallinto,
Hyvä verotarkastustapa s.7<
Pyydetyissä kirjallisissa selvityksissä on oltava
todellista merkitystä selvitettäväksi pyydetyn seikan
kannalta; ei ole sallittua vaatia verovelvollista antamaan laajoja
selvityksiä tarkastuksen kannalta vähäpätöisissä
kysymyksissä. >Olli.Ryynänen 2000 s.21<
Hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluu
punnita sekä arvioida valituksen alaisen veron toimittamiseen
perustuneet toimet, niiden lainmukaisuus, perustelujen kausaalinen
aineellinen totuus sekä verotuksen laillinen kohdentaminen. Hallinto-oikeuden jäsenien tulee ymmärtää perustuslain
sisällöllinen julistus, - hallintomenettelylaki, sekä
virkamieslain sisältö, puhumattakaan verolakien sisältö,
kuin myös hyvä hallintotapa ja hyvä verotarkastustapa.
Hallinto-oikeuden käsittely - oikeuden kokoonpanon - kiistanalainen
suhtautuminen oikeuden jäsenen sekä verotarkastajien
esteellisyyteen, osoittaa sellaista välinpitämättömyyttä
hyvään hallintotapaan, ettei menettely mahdollista perustuslaillisen
oikeussuojan toteutumista. Menettelystä ei voi parhaalla tahdollakaan
syntyä kuvaa prosessuaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kaiken
kaikkiaan virannomaismenettelyä voi kuvata mielivaltaiseksi
– virannomaisyhteistyö tiivistyessään synnyttää
välinpitämättömyyttä laillisuuden reunaehtojen
huomioimiseen. Menettelytavat ovat verrattavissa DDR:n tai venäjällä
tapahtuvaan viranomaismielivaltaan joka varsinkin vaikuttaa juurtuneen
hallintomenettelyyn kun kyseessä on verotukseen liittyvät
henkilökohtaiset ambitiot, kuten tässä tapauksessa
on kyse Huovisen/Kuortin ja minun välillä. Taustalla vaikutti
myös Opetusministeriön ja Teoston välinen yhteistyö
ja näiden toimijoiden taloudelliset intressit. (Pos 11. NTC ja Teosto).
Seuraavaksi KY:n verotusprosessi. ( työn alla).
|