| 
View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Mertalan kysymykseen Sopen-Luoma vastasi, että NTC:n ja CityLink oy:n välisissä saamis- ja velkasuhteissa on tehty kuittauksia ja hän ei ole havainnut näissä kuittauksissa mitään epätavallista, ovathan kuittaukset liittyneet yhtiöiden väliseen keskinäiseen liikesuhteeseen. Sopen-Luoma totesi, että kuittauksissa tarkastetaan se, että kuittaukset on kirjanpidollisesti käsitelty oikein ja että kuittauksia tapahtuu aina silloin, kun yrityksillä on keskinäisiä velkoja ja saatavia. Tosin silloin, kun jompikumpi osapuoli on taloudellisissa vaikeuksissa kuittauksia pyritään välttämään.
Kemppaisen kysymykseen Sopen-Luoma totesi, että pelkästään kirjanpitoaineistoa tarkastelemalla bulvaanisuhteen olemassaoloa ei voida havaita. Kirjanpidossa Sopen-Luoman käsityksen mukaan on CityLink ja NTC välillä ollut tavanomaisia liiketapahtumia, eikä Sopen-Luomalla ole sellaisia epäilyksiä, että CityLink olisi toiminut NTC bulvaanina. Sopen-Luoma totesi, että hänelle verotarkastajien käsitys oli täydellinen yllätys.
Vesa Haapalehto kertoi hoitaneensa CityLink Oy:n kirjanpitoa noin vuoden tai vähän alle vuoden. Haapalehdon tiedot perustuvat muistikuvaan kirjanpitoaineistosta ja, että NTC ja Citylinkin välillä oli kaupantekoa. Mitään muuta tietoa ei hänellä NTC toiminnasta ollut. Haapalehto kertoi hoitaneensa Citylinkin kirjanpitoa –91 jouluun saakka. Tehtävän vastaanottamisen yhteydessä hän oli käynyt Citylinkin toimitiloissa. Toiminta jatkui niin, että Kuusisto toi harvakseltaan hänelle kansion kirjanpitoaineistoa joka sisälsi useamman kuukauden aineiston. Kirjanpidon hoitaminen jäi kesken kun CityLink jätti laskuja maksamatta. Kuusiston toimittama kirjanpitomateriaali oli alkuun parempaa mutta huononi loppuun päin mennessä ja Kuusistoa oli vaikea tavoittaa koska hänen olinpaikkansa oli tuntematon.
Mertalan kysymykseen, oliko Kuusisto yritystoimintaa harjoittamaan kykenevä henkilö, haapalehto totesi, että hänellä ei ole siitä mitään käsitystä. syynä oli se, että kanssakäyminen oli vähäistä ja etäistä.
Kemppainen Kysymykseen Haapalehto vastasi keskustelleensa kirjanpitoaineistosta ainoastaan Kuusiston kanssa. hän totesi myös Citylinkin taloudellisen aseman olleen huonon ja kun rahaa tuli se myös meni. Sitä saiko CityLink rahoitusta Reinikaiselta ei Haapalehto muistanut. Kemppaisen kysymykseen oliko CityLink itsenäinen yhtiö, Haapalehto totesi, että on mahdotonta täsmällisesti sanoa oliko NTC ja Citylinkin toiminta liian läheistä ja oliko Citylinkin itsenäisyys mennyt. Kemppainen totesi tähän Haapalehdon aikaisemmin tapahtuneessa esitutkinnassa sanoneen seuraavasti: "tehdessäni CityLink Oy:n kirjanpitoa minulle tuli toisinaan mieleen, että CityLink Oy voisi olla NTC:n bulvaaniyhtiö." Haapalehto halusi kommentoida edellä lausumaansa ja totesi sen johtuneen esitutkinnassa asetetusta kysymyksestä. Häneltä kysyttiin, onko bulvaanisuhde periaatteessa ollut mahdollinen. Tähän kysymykseen haapalehto vastasi, että hänellä ei ole mitään sellaista tietoa, jonka mukaan bulvaanisuhde periaatteessa ei olisi mahdollinen. Haapalehto tähdensi kuitenkin, ettei hänellä toisaalta ole sellaistakaan tietoa. että NTC ja CityLink välillä todella on vallinnut bulvaanisuhde.
Kemppaisen kysymykseen Reinikaisen roolista Haapalehto totesi, ettei hänellä ollut mitään yhteyttä Reinikaiseen mutta hänen nimensä näkyi siten, että Reinikainen näkyi liiketapahtumissa joita hän on NTC puolesta allekirjoittanut.
Lääninoikeudentuomari Matti Anttilan kysymykseen Haapalehto totesi NTC olleen citylinkin huomattava asiakas eikä hänelle ollut jäänyt mieleen muita huomattavia asiakkaista.
Aarre Hannu Kuortti totesi pysyvänsä sen verotusehdotuksen takana, jonka hän tarkastuskertomuksessa on tehnyt. Kuortin mielestä NTC ja Citylinkin välinen suhde ei ollut normaali liikesuhde vaan CityLink oli NTC bulvaaniyhtiö. Mertalan kysymysten vuoksi Kuortti kertoi normaalilla liikesuhteella tarkoitettavan suhdetta, jossa käytetään markkinaehtoisia hintoja osapuolten välisissä kaupoissa. markkinaehtoisen hinnan Kuortti määritteli hinnaksi, jota yleisesti markkinoilla on käytössä ja toisaalta hinnan tulee olla enemmän kuin tuotteen valmistuskustannukset. Videokasettien markkinahintaa vuosina 1991–1993 Kuortti ei määritellyt, sen sijaan tarkastuksessa oli tehty sellainen laskelma jossa oli huomioitu muuttuvat kulut ja kasetin arvoksi oli saatu 16.19 markkaa. Laskelma ei sisältänyt palkka ym. kiinteitä kuluja. Kyseessä oli 3 tunnin kasetti jossa käytettiin Basf nauhaa. Kuortti oli tarkastuksen yhteydessä havainnut, että nauhaa oli ostettu NTC:ltä, Balstar:lta sekä Basfilta, joista Basf oli suurin myyjä. Kuortti kertoi, että tarkastuksen yhteydessä ei tehty vertailuja siitä, millä hinnalla oli mahdollista ostaa tukkureilta ulkomailta tuotuja kasetteja.
Mertalan kysymyksen vuoksi Kuortti perusteli bulvaanisuhteen olemassaoloa toteamalla, että kirjanpidon tarkastuksessa NTC ja CityLink välillä on havaittu olleen hyvin tiivis liikesuhde. NTC kirjanpidosta saattoi havaita, että tämä osti nauhaa ja runkoja joita se myös möi Citylinkille: CityLink
|