21. Hallintomenettelyä. - Hoviväkeä,
Hallinto-oikeus (menettely 29.6.98) - Hallinto-oikeuden kokoonpano

21.6


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

CityLink latasi kasetteja ja myi niitä NTC:lle. Lisäksi CityLink latasi kasetteja NTC:ltä vuokraamillaan koneilla. Bulvaanisuhteen olemassaoloa puolsi myös laaja laskujen kuittauskäytäntö. Kuortti jatkaa, asiakirjoista ilmenee, että keskinäisistä saatavista on kuitattu noin 1,5 milj. markkaa. Citylinkin ostot NTC:ltä olivat noin 1,6–1,7 milj. markkaa ja Citylinkin myynnit NTC:lle noin 4,2 milj. markkaa. Siis lähes kaikki Citylinkin ostot on kuitattu vastasaatavilla.
Kemppaisen Citylinkin kirjanpitoa koskevaan kysymykseen Kuortti totesi, että myös tästä kirjanpidosta näkyy NTC:n välinen tiivis liikesuhde, koska valtaosa noin 70 % Citylinkin valmistamista kaseteista on myyty NTC:lle. Kysymykseen oliko Kuortti havainnut NTC:n rahoittaneen Citylinkin toimintaa, hän totesi Sukabu (ent. Scandexa) ja osittain NTC:n rahoittaneen Citylinkin vuokratalletustakuun. Lisäksi erään vekselin noston summa 192 000 markkaa oli kirjattu NTC lainaksi Citylinkille.
Kuortti jatkoi, että Reinikainen oli myynyt vastuunalaisen yhtiömiehen osuutensa Yrjö Reinikainen Ky:stä, ja tämän kaupan yhteydessä todettiin, että Yrjö Reinikainen Ky:n Scandexa Oy:n osakkeiden myynnistä johtuva kauppahintasaatava Citylinkistä ei kuulu kauppahintaan, vaan Reinikainen nostaa kauppahinta saatavan suoraan yksityiskäyttöön. Silloin CityLink otti pankkilainan 280 000 markkaa jonka vakuudeksi se antoi samansuuruisen talletuksen. Kun luotto erääntyi niin samana päivänä oli NTC suorittanut laskuja 410 000 markkaa, mutta siitä oli 65 000 markkaa sellaisia laskuja jotka oli laadittu vasta tuon päivämäärän jälkeen. Lisäksi tehtiin se havainto että laskutuksessa vallitsi laaja kuittauskäytäntö. Kuortti jatkoi, niin toisenlaisista väitteistä huolimatta kasetteja kokonaisuudessaan oli myyty NTC:lle halvemmalla kuin muille ostajille. Kuortti totesi, että vertailussa on otettava huomioon, että NTC myytyihin kasetteihin oli ollut sisällytettävä Teostolle menevä kasettimaksu, kun tässä eräiden muiden ostajien maksamaan ostohintaan kasettimaksua ei tarvinnut sisällyttää. Jos nimittäin ostaja osti kasetin tuotantokäyttöön, kasettimaksu voitiin tiettyjen ehtojen täytyttyä jättää perimättä.
Kemppainen tiedusteli, miten NTC hyötyi bulvaanisuhteesta. Tähän Kuortti totesi, että bulvaanisuhteen avulla NTC on saanut selkeän kilpailuedun, koska vastuu kasettimaksusta oli nyt siirretty Citylinkille ja myyntihinta oli niin alhainen, että liikevaihtoverojakaan ei ole voitu maksaa.

Matti Paananen kertoi olleensa Reinikaisen palveluksessa kirjanpitäjänä jo Scandexa oy:n ajoista lähtien. Scandexa Oy harjoitti sekä tuotantoa että markkinointia. Scandexa oy:n konkurssin jälkeen NTC harjoitti markkinointia. CityLink Oy harjoitti tuotantoa. Aluksi Paananen hoiti Scandexa Oy:n kirjanpidon mutta myöhemmin myös NTC:n kirjanpidon. Paananen kertoi olleensa myös yhteydessä Citylinkkiin koska sieltä tuli tavaraa. ja hän kertoi myös olleensa kerran kuussa auttamassa Kuusistoa konttoritöissä. Paanasen tehtävä oli hoitaa reskontraa sekä järjestellä tositteet noin kerran kuussa ja muutoin citylinkin asiat eivät hänen tehtäviinsä kuuluneet. Reinikaisen kysymykseen Paananen totesi, että Scandexa lopetti kasettien kokoonpanon muistaman mukaan vuosien 1989–1990 taitteessa ja kasettia alettiin koota Unkarissa ja että loppukaluston osti NTC vuosien 1990–1991 taitteessa, kalusto oli siirretty Paanasen mukaan Unkariin 1990 kesällä. Tämän jälkeen Scandexa oy:lle jäi ainoastaan latauskoneet sekä kiinteistö ja että latauskoneita vuokrattiin ainakin Multimedia Oy:lle. Paananen muisteli, että yhteistyötä oli Scandexa Oy:llä ja Citylinkillä siinä vaiheessa kun Scandexa meni konkurssiin ja että CityLink Oy:llä ehti olla jonkin verran laskutusta ennen Scandexa Oy:n konkurssia, vaikka ei kaikkia yksityiskohtia kykenekään muistamaan. Mitä tuli Citylinkin ja NTC välisiin kuittauksiin Paananen totesi, että ennen kuittauksiin ryhtymistä tarkasti Reinikainen tilintarkastajalta, että kuittaus voitiin asianmukaisesti tehdä jonka jälkeen Paananen luvan saatuaan teki kuittaukset.
Reinikaisen kysyi Paanaselta, toimiko Vesa Kuusisto yrityksessään itsenäisesti, Paananen lausui, että Kuusisto ei hänen mielestään toiminut täysin itsenäisesti, syynä Paanasen mielestä oli että NTC:llä oli aika merkittävä rooli Citylinkin olemassaololle, koska Citylinkin tuotannosta myytiin suurimmaksi osaksi NTC:n kautta, kysymyksessä oli siis liikesuhde joka vaikutti Citylinkin taloudelliseen tilanteeseen. Reinikainen kysyi lisäksi, miten hän henkilökohtaisesti vaikutti Kuusiston Citylinkkiä koskevaan päätöksentekoon ja siihen tapaan jolla Kuusisto yritystään hoiti. Tähän Paananen vastasi, että hän ei ollut kuulemassa Reinikaisen ja Kuusiston keskinäisiä keskusteluja eikä heidän keskinäisten sopimustensa sisältökään ollut Paanasen tiedossa.
Mertala tiedusteli Paanaselta Kuusiston ammattitaidosta johonka hän vastasi, että Kuusiston tunsi prosessin, hänellä oli siihen tarvittava kokemus miten sen tuli toimia ja osasi perehdyttää työntekijät työhönsä. Kuusiston alkoholinkäytöstä Paananen totesi että pari kertaa puhelimitse tuli ongelma ettei Kuusistoa tavoitettu paikan päältä. Oliko hän sairas vai muusta syystä poissa hänellä ei ollut varmaa tietoa. Paananen totesi, ettei Kuusiston alkoholinkäyttö rajoittunut pelkästään viikonloppuihin vaan hän saattoi käyttää alkoholia myös arkipäivänä.

Kemppaisen kysymykseen, minkälainen Kuusisto Paanasen käsityksen mukaan oli yrittäjänä.

 

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>