16. Pos.1 Jälkiverotuspäätös

Epäilyttävä - ilmeisen laiton menettely NTC:n jälkiverotuksessa 20.06.1995.

äk

16.13


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Kuuleminen tulee lain ja prosessiperiaatteiden mukaan selvästi kohdistua kaikkeen viranomaisten tuottamaan aineistoon, johon jälkiverotusuhka perustuu. Kun tässä asiassa on melko poikkeuksellisella tavalla katsottu, että erillinen ja toisen henkilön omistama CityLink Oy voidaan liikevaihtoverotuksen kannalta käsitellä valittajayhtiön osastona, pidän selvänä, että Citylinkkiä koskeva aineistokin olisi ollut esitettävä jälkiverotuksen kohteelle ennen jälkiverotuspäätöksen tekemistä. Kun näin ei ole asianmukaisesti tehty, puuttuivat mm. mahdollisuudet tarkistaa, ettei veroa jouduttu maksamaan jostakin kahteen kertaan: missä määrin esim. Citylinkin ostovähennykset muilta ostetun materiaalin osalta ovat tulleet valittajayhtiön hyväksi? NTC joutui myös tyytymään niihin tietoihin, jotka voitiin tarkastusviranomaisten laatimien asiakirjojen kautta saada Citylinkin liiketoiminnasta. Tämä menettely ei täyttänyt  laillisen kuulemisen ja asianosaisjulkisuuden vaatimusta.

Kaiken kaikkiaan joudun toteamaan, että kuulemisvelvollisuus on tässä asiassa hoidettu kelvottomalla tavalla. Jälkiverotus on toimitettu aineiston perusteella, johon verovelvollinen ei ole saanut kaikilta osin tutustua ja verovelvollisen vastineita ei ole haluttu odottaa. Olen kylläkin sitä mieltä, että vähäiset menettelyn puutteellisuudet voidaan sivuuttaa tai korjata jälkikäteen, mutta tämän asian puutteellisuudet eivät ole vähäisiä. Kyseessä on tyypillisesti esimerkki sotkuista, jotka pakostakin syntyvät, kun veroviranomaiset käyttävät liian suurta mielikuvitusta ja ryhtyvät suomen oikeuteen soveltumattomien teorioiden pohjalta allokoimaan eri eriä eri tahoille. Vetämällä esiin kaikki teoriat veroviranomaiset ovat ainakin pakottaneet verovelvollisen ja hänen asiamiehensä kuluttamaan paljon aikaa turhien asioiden selvittämiseen. Jos veroviranomainen olisi alun perin rajoittunut siihen, mitä tämä asia näyttää varsinaisesti koskevan, nimittäin kysymystä, onko Citylinkin ja NTC välisessä kaupankäynnissä käytetty hinnoittelua, joka veronkiertosäännösten valossa ei ole hyväksyttävä, olisi paperia ja työtä säästetty paljon.

Allekirjoitus E. Andersson

Ps. Jatkuu: (loppuosa s.3-5 lausunnosta tämän kirjan alaotsikossa: Hallintomenettelyä ).

Pos.16.1.7 Olli Ryynänen verotuspäätöksen ajankohdasta

Oikeustieteen Tohtori Olli Ryynänen toteaa Valitus kirjelmässään Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle seuraavasti: ”Audiatur et  altera pars on kattava periaate Suomen hallinto-oikeudessa. Kuulemista ei hallintoelimen toimesta saa tehdä tyhjäksi tekemällä asiassa ennenaikaisia päätöksiä kun selvityksentekoaika on vielä kesken. Päätökset on siksi tulleet tehdyiksi väärässä järjestyksessä, ja asia on siksi kumoten virheelliset päätökset palautettava ensiasteen menettelyyn uudelleen arvioitavaksi.”
 Olli Ryynänen toteaa jälkiverotusajan umpeen kulumisesta mm: ”faktisesti otaksuttavaa on, että kaikki päätökset on tehty vasta 30.6.-95 jälkeen, kuten verovelvolliselle onkin Tuula Kanthin taholta puhelimessa kerrottu. Heinäkuussa 1995 päätöksentekijä kertoi, ettei hänellä vielä ollut aikaa tutusta materiaaliin. Sama materiaali on ollut molempien tilikausien jälkiverotuspäätösten pohjana, joten on mahdotonta, että hän olisi esittämänsä mukaan tutkinut ensimmäisen tilikauden materiaalia, mutta ei toisen tilikauden materiaalia. Tosiasiallisesti kaikki jälkiverotuspäätökset on mitä todennäköisemmin tehty heinäkuussa 1995. Veronsaajan on kyettävä todistamaan koska verotuspäätökset todella on tehty, mitä näyttövelvollisuutta veronsaajat eivät ole täyttäneet. Tämän vuoksi jälkiverotusaika 30.6.1992 päättyneen tilikauden osalta on katsottava menneen umpeen ennen päätöksen todellista tekoajankohtaa. Näin on asian laita varsinkin kun 30.6.1996 päivättyjä päätöksiä ei löytynyt veronsaajan järjestelmästä 17.7.1996 kun Yrjö Reinikainen on niitä tiedustellut.”

-------------------------------------------------------------------------------

Pos.16.1.8 Tarkastuskertomusten valmistuminen

Tarkastuskertomusten synnystä kertoo, Kuortti ja Huovinen, kirjeessään 13.8.1996 seuraavasti: "Myöhemmin eli 2.2.1995 on laadittu alustava tarkastuskertomus, joka oli yhteinen liikevaihtoveron ja välittömän verotuksen osalta. Lopullinen liikevaihtoverotarkastuskertomus on laadittu 9.6.1995". (Välittömän veron tarkastuksesta ei aiemmin osapuolille mainittu)

Yhtiössämme suoritettu liikevaihtoverotus oli muuttunut verohallinnossa yhteiseksi liikevaihtoveron ja välittömän verotuksen alustavaksi kertomukseksi. Edellisessä jäi häneltä mainitsematta, että tarkastuskertomuksiin ikään kuin itsestään syntyi myös Citylinkin ja Etronian tarkastuskertomukset sekä minun henkilökohtainen kertomus, Vesa Kuusistoa asiassa ei kuultu lainkaan. Vesa Kuusisto ei ollut lainkaan tietoinen verotarkastuksen tekemisestä. Miten kahden/kolmen eri oikeussubjektin tarkastuskertomus voitiin liittää NTC:n tarkastuskertomukseen? kuulematta ky. osapuolia. Vastaavasta eri omistajien ja selkeästi eri oikeussubjektien verotarkastusten yhdistämisestä emme ole kuulleet. Käytössämme ei myöskään ollut kirjanpitoaineistoa mainituista Kuusiton yhtiöistä - vastineiden asiallinen ediotointi oli mahdotonta.

 

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>