View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Muutama lausuma hänen kirjallisesta selvityksestään takertuu mieleeni. Kanth mainitsee tutustuneensa myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin vastaavanlaisissa tapauksissa. Asia liittyy yhdenvertaisuuteen. NTC:lle tai minulle ei koskaan esitetty yhtään korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä liiketoimintojen osittaisesta liittämisestä, ei kommentoitavaksi tai edes referaattia tiedoksi. Hyvän verotustavan mukaan kyseisiin päätöksiin olisi tullut viitata verotuspäätöksiä tehtäessä, näin ei toimittu. (Myöskään myöhemmin asian edettyä hallinto-oikeuden käsittelyyn ei mitään viittauksia vastaavanlaisiin tapauksiin esitetty, lukuun ottamatta Kuorttin todistajan kertomusta jossa hän viittaa tapaukseen liikevaihtoverotuksessa v.1989 jonka sisällöstä tai Dnroa hän ei kerro. Hän kuitenkin mainitsee, "ei nää tapaukset ole identtisiä". Samalla hän myöntää, että tapauksessa haettiin prejudikaattia).
Mitä varten Kanth soitti konttoriimme perjantaina 30.6.95 iltapäivällä, jos hän kuten kirjeestä ilmenee, oli tietoinen aineiston saapumisesta aamupäivällä verohallinnon kirjaamoon.
 
Onko niin, että veropäätökset tehdään valmiiksi ennen vastineiden saapumista (16.6.95), aivan kuin vastineella ei olisi mitään arvoa. Kuinka tällaisten lausumien antaminen virkamieheltä voidaan katsoa hyväksi virkamiestavaksi tai perustuvan objektiiviseen harkintaan, joka edellyttää asian tutkimista tasapuolisesti. Käsitykseni on, ettei toimistotarkastaja Tuula Kanth koskaan lukenut tarkastuskertomusta läpi, saatikka vastineitamme, ja jos häneltä olisi niiden sisällöstä jotain kysytty, hän ei olisi kyennyt vastaamaan. Olisiko hän vedonnut muistiinsa sekä eri tarkastuskertomusten suureen määrään? jää epäselväksi.

Verotuspäätösten numerointi osoittaa, että kesäkuussa 30.06 väitetyksi tehdyt päätöksien numerointi alkaa 95J4249 päättyy 95J4851. NTC:ä 24.7.95 koskevien päätösten numerointi on 95J4258 ja 95J4259. Kun vuodessa tehdään, numeroinnin mukaan yli 8000 jälkiverotuspäätöstä, ei heinäkuussa yli kolmen viikon aikana (1.7.85 – 23.7..85) tehty ainoatakaan (lähemmin Pos.16.9.). Normaalisti viikoittain tehtävien jälkiverotuspäätösten keskiarvo on Uudenmaan lääninverovirastossa noin 150 päätöstä. Mihin katosi noin 450 päätöstä heinäkuun 1 pv ja 24 pv väliltä. Numerointi antaa selkeästi oikeuden duupioihin/epäillä veropäätösten tultua tehdyksi samanaikaisesti, kaikki 24.7.95. Tähän liittyy myös huolellisuus josta Kanth mainitsee”"Mikäli Reinikainen olisi esittänyt joitain sellaisia uusia lisänäyttöjä tilikauden 1.7.92 – 30.6.93 osalle, jotka olisivat tuoneet muutosta kertomuksessa esitettyihin seikkoihin, olisi 1.7.91 - 30.6.92 tilikaudelle 30.06.95 tehty jälkiverotuspäätös otettu oikaisuasiana ratkaistavaksi".”
Lisänäyttö, jota vastineen antamiseksi Uudenmaan lääninverovirastossa ei sovittuun 30.8.95 asti odotettu, olisi Kanthin lausuman mukaan vaikuttanut tilikaudelle 1.7.91 - 30.6.92?  Varsin paljon luvattu samassa yhteydessä kun Kanth toteaa - vastoin parempaa tietoa -, että puhelimessa olisi sovittu jotain vastineen antamisesta tilikauden 07.92 - 07.93 osalta. Oudolta kuulostaa, että varsin virallisten ja formaalisten tapojen mukaan toimiva veroviranomainen ryhtyisi sopimaan vastineista/menettelytavoista puhelimitse. Miten asiaan liittyi arvonlisäverolaki (ei tuolloin ollut olemassakaan) jäi minulle myös epäselväksi.

Puhelinkeskustelut ovat tosi, niitä ei kukaan puheluihin osallistunut henkilö kiistä, mutta niiden sisältö oli varsin kiusallinen veroviranomaisille, mikä on johtanut asiassa juonimiseen. Tuula Kanth kääntyy asiassa sofistiseksi ja kirjelmässään pyrkii yhdistämään puhelinkeskustelun sisällön johonkin toiseen tarkastuskertomukseen, toiseen vastineeseen. Tästä ei puhelinkeskustelussa keskusteltu, vaan selkeästi verotuspäätöksen tekemisestä asiassa josta aiemmin olimme saaneet häneltä lausunnon, että "jotain jippoa tarvitaan". Puhelinkeskustelun sisällön falsifioinnin voi ymmärtää, mutta totuusvelvollisuuden edellyttämän virkamiestoiminnan mukaista se ei ole ja hyvästä hallinnosta puhumattakaan.

Pos.16.1.4 Poliisitutkinta Petri Huhtinen

Rikosylikonstaapeli Yrjö Määttänen kuulusteli Toimistotarkastaja ("kamreeri") Petri Huhtinen 28.8.1995. Yhtään kysymystä ei näy tehdyn, niitä ei ainakaan ole kirjattu.

Seuraavassa Petri Huhtisen koko KUULUSTELUKERTOMUS.

Asian johdosta kuulusteltuna kuulusteltava toimistotarkastaja Petri Huhtinen ilmoitti tuntevansa verovelvollisena asiakkaan OY NTC International Ltd:n koska kuulusteltavalla on juuri ollut käsiteltävänä sanottua yhtiötä koskeva arvonlisäveron palautusta koskeva asia tilikauden viimeiseltä kuukaudelta. Käsiteltävänä oleva tilikausi päättyi 30.6.1994. Asiapaperit oli toimistotarkastaja Tuula Kanth ottanut haltuunsa kesäkuussa, koska hänellä oli samaan yhtiöön liittyvä tarkastuskertomus siihen liittyvine liikevaihtoverotusta koskevine tehtävineen työn alla. Asia kuulemma oli hankala eikä kuulusteltavan ollut syytä tehdä omaa päätöstä tehtävänään olleessa asiassa ennekuin Tuula Kanth oli saanut tehtyä omat päätöksensä valmiiksi. Mitä tulee 17.7.1995 väitetystä puhelusta kuulusteltavalle, jossa soittaja olisi ollut ULV:n kirjaamossa työskentelevä Maila Kortman, kuulusteltava ilmoitti, ettei pysty muistamaan sellaista puhelua, jossa tuon niminen virkailija olisi soittanut ja tiedustellut Oy NTC International Ltd:n verotuspäätöstä. Sanotunlainen puhelinsoitto on hyvinkin voinut tapahtua. Jos kuulusteltava on jotakin sanonut, niin vastaus on tietysti se, ettei päätöstä ole vielä tehty, sillä kuulusteltava sai Kanthilla olleet asiapaperit takaisin haltuunsa 2.8.1995 ilmoituksin, että kuulusteltava voi tehdä päätöksensä tutkittavanaan olevassa asiassa. Kuulusteltava valmisteli päätöksen joka syötti tiedostoon numerolla 95P12438, joka on tietokoneen antama juokseva numerointi. Toimistopäällikön päätöksen jälkeen päätös ajettiin 15.8.1995 kava- ajolla kantotoimistoon.

Allekirjoitus Petri Huhtinen