View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Pos.17.2.2
Syyttömyysolettama ja Jaakko
Jonkan vastaus
Käsittely aika oudoksuttaa 1 vuosi 4 kuukautta?
PL 21,1 §, HM 16, 1 § turvaa jokaisen oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Oliko nyt kyseessä hyvin perusteltu ja kohtuullisessa ajassa tehty ratkaisu? Vastauksessa mainitaa rikoskomisario Seppälän väite - laatimastani "suppeasta tutkimuspyynnöstä" - vastaus ei selvitä lausutun väitteen sisältöä? ONKO tutkintapyynnön laatimisesta olemassa formaalinen ohje. Onko kuitenkin niin, että viranomaistoimin tulee tutkintapyynnön laajuus selvittää? Mitä tutkintapyyntö sisältää - esim. ”on tapahtunut murha” ONKO tutkintapyyntö on liian suppea? tarvitaanko murhatun pää mukaan jotta asia saadaan tutkittavaksi?
Apulaisoikeusasiamiehen
ratkaisu ei ole objektiivinen, ei perusteiltaan sopusoinnussa subjektiivisten
kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien kanssa. Paremman saisi lähes
keneltä tahansa kirjoitustaitoiselta kansalaiselta samoilla
premisseillä kuin apulaisoikeuskanslerilta, että
ei ymmärtäisi mistä on kanneltu, ja vastauksen saattaisi
saada viivytyksettä. Onko niin, ettei apulaisoikeusmiehen
varamies Jaakko Jonkka ollut tietoinen, Suomen Perustuslain 22 §:n
säädöksestä, että julkisen vallan on
turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännös
kattaa kaiken julkisen vallan käytön, yhtä hyvin
lainsäädännön, hallinnon kuin lainkäytönkin.
"Tähän kategoriaan kuuluvat myös kaikki rikoksesta
epäilyn oikeusturvaa vahvistavat periaatteet, kuten nulla
poena sine lege ja analogiakielto;" >Professori
Aulis Aarnio, v.2002<;
Oliko
oikeusaiamies Jaakko Jonkka tietoinen Suomen allekirjoittamista
ihmisoikeussopimuksista, ja syyttömyysolettamasta? Oliko Jaakko
Jonkkalle ETL 7,2 § vieras; jonka johdosta esitutkinnassa käytetään
termiä "epäilty" silloinkin, kun
tämä on tunnustanut rikoksen tai syyllisyys muutoinkin
vaikuttaa kiistattomalta? Hän "ei" myöskään
ollut tietoinen PL 1 §:n jonka mukaan valtiosääntö
turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet
ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
On notorinen seikka ja hänen virkavastuuseensa sisältyvää
(klikkaa
s.29.6.12), että apulaisoikeusasiamiehen varamies Jaakko
Jonkkan olisi tullut muistuttaa viranomaisia syyttömyysolettaman
loukkaamiseen liittyvistä laittomuuksista. Verotarkastajien
suorittamien ilmaisujen- ja ihmisoikeusloukkauksien osalta ei asiassa
ole näytön osalta epäselvyyttä. Se, että
Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa jäätiin odottaman
tulevia oikeuden päätöksiä 16 kk, ja näin
vaikuttamalla niiden käsittelyyn on silmiinpistävää
ja kelvotonta. >>"Oikeusvaltion tavoitteena on
torjua mielivaltaa, edistää lakien tarkkaa noudattamista
sekä luoda oikeusvarmuutta ja lainalaisuutta. Oikeusvaltion
on oltava tällainen paitsi muodollisessa myös materiaalisessa
mielessä. Tämän vuoksi paitsi lakien myös tuomioistuimen
tekemien ratkaisujen on täytettävä hyväksyttävyyden
vaatimukset": Tarukannel 2002, s.67. <<
>Perusoikeusuudistuksen lainsäädäntöasiakirjoissa korostetaan säännösten välitöntä sovellettavuutta (HE 309/1993 s.29 ja PeVM 25/1994 s.3-4). Perusoikeussäännökset on otettava huomioon kaikessa "julkisen vallan", erityisesti valtion viranomaisten, toiminnassa, siis myös hallintotoiminnassa, esimerkiksi esitutkinnassa. Perusoikeussäännöksillä on olennainen merkitys myös muiden säännösten tulkinnassa, koska uudistuksen esitöissä korostettiin perusoikeusmyönteistä laintulkintaa: (VM. Mietintö s.4). Perusoikeusuudistuksessa asetettiin oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle* (*eduskunnan oikeusasiamies, Pel 109 §, valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamiehen erityiseksi tehtäväksi on määrätty lisäksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta) kummallekin nimenomainen velvoite valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Samansisältöiset säännökset ovat nyt perustuslain 108,1 §:ssä ja 109,1 §:ssä.
>Periaatteellisesti tärkeä on perustuslain 22 §, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. HE:ssä 309/1993 vastaavaa vuoden 1995 säännöstä perusteltiin lausumalla, että perusoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta on tärkeätä, paitsi että julkisen vallan edustajat pidättäytyvät itse loukkaamasta perusoikeuksia, myös että he aktiivisin toimenpitein edistävät niiden toteutumista: Esitutkinta ja Pakkokeinot; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen<
Fränke on aikanaan ottanut kantaa Jonkkan suhtautumiseen ihmisarvoja koskevaan oikeusturvakäsityksiin ja on ilmeisen oikeassa. Fränke on kritisoinut Jonkkan väitöskirjassaan "Syytekynnys" esittämää oikeusturvakäsitystä siitä, että se perustuu yksinomaan ennustettavuuteen ja oikeusvarmuuden vaatimukseen, kun Fränken mukaan oikeusturvassa on kyse paljon muustakin. Yhtenä esimerkkinä Fränke mainitsee ihmisarvon. Tällä tavoin Fränke sitoo oikeusturvan moraaliin, mihin ulottuvuuteen Jonkka ei ole kiinnittänyt huomiota., >Fränke 1992 s.79-80<.
Päätin
tutustua lähemmin Jaakko Jonkkan lakimies
8/1998 s.1255-1270 kirjoittamaan artikkeliin. Artikkelissa
s.1264 lausutaan: ”Syyttömyysoletus sisältyy
hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettuihin oikeusturvatakeisiin.
”Syyttömyysoletus on syyttömän suojaamisen
periaatteen perustuslaillisista ilmaisuista tärkeämpiä.
Syyttömyysoletus on ilmaistu Euroopan ihmisoikeussopimuksen
6 artiklan 2 kappaleessa seuraavasti: >>Jokaista rikoksesta
syytettyä on pidettävä syyttömänä,
kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty
toteen”. Syyttömyysoletus velvoittaa sekä
tuomioistuinta että muita viranomaisia. Käsite >rikoksesta
syytetty< on tässäkin ymmärretty meillä totuttua
laajemmin. Prosessuaalisesti tässä tarkoitettu suoja alkaa
esitutkintavaiheessa. Mutta sillä on katsottu olevan ulkoprosessuaalistakin
ulottuvuutta. Joissakin tapauksissa julkisen viranomaisen henkilön
syyllisyyteen viittaavaa vapaamuotoista (esim. haastattelussa antamaa)
lausumaakin voidaan pitää syyttömyysoletuksen loukkauksena.”
|