Pos.29.6. Kommenttit/ yhteenveto koko vero/oikeusprosessista sekä aineistosta - testaus/testattavuus

29.6.12


View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

 

Ks. Pos.17.2.2

Käsittely aika oudoksuttaa, siihen kului 1 vuosi ja 4 kuukautta. PL 21,1 §, HM 16, 1 § turvaa jokaisen oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Oikeusasiamies Jaakko Jonkan vastaus selittää, se on selkeästi vastoin lakeja, asetuksia ja normeja.

Onko niin, ettei apulaisoikeusmiehen varamies Jaakko Jonkka ollut tietoinen, Suomen Perustuslain 22 §:n säädöksestä, että julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännös kattaa kaiken julkisen vallan käytön, yhtä hyvin lainsäädännön, hallinnon kuin lainkäytönkin. Tähän kategoriaan kuuluvat myös kaikki rikoksesta epäilyn oikeusturvaa vahvistavat periaatteet, kuten nulla poena sine lege ja analogiakielto; >Professori Aulis Aarnio, v.2002<; Oliko Jonkka tietoinen Suomen allekirjoittamista ihmisoikeussopimuksista, ja syyttömyysolettamasta? Oliko Jaakko Jonkkalle ETL 7,2 § vieras; jonka johdosta esitutkinnassa käytetään termiä "epäilty" silloinkin, kun tämä on tunnustanut rikoksen tai syyllisyys muutoinkin vaikuttaa kiistattomalta? Hän "ei" myöskään ollut tietoinen PL 1 §:n jonka mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapaudet ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. On Notorinen seikka - ja ilmeisintä, että Apulaisoikeusasiamiehen varamies Jaakko Jonkkan olisi tullut ryhtyä toimiin, verotarkastajien suorittamien ilmaisujen- ja ihmisoikeusloukkauksien osalta, jotka olisivat johtaneet asiassa uudelleen suoritettavaan tutkintaan. Se, että Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa jäätiin odottaman tulevia oikeuden päätöksiä 16 kk, ja siten vaikuttamalla niiden käsittelyyn on silmiinpistävää ja kelvotonta. >>"Oikeusvaltion tavoitteena on torjua mielivaltaa, edistää lakien tarkkaa noudattamista sekä luoda oikeusvarmuutta ja lainalaisuutta. Oikeusvaltion on oltava tällainen paitsi muodollisessa myös materiaalisessa mielessä. Tämän vuoksi paitsi lakien myös tuomioistuimen tekemien ratkaisujen on täytettävä hyväksyttävyyden vaatimukset": Tarukannel 2002, s.67. <<

Perusoikeusuudistuksessa asetettiin oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle* (*eduskunnan oikeusasiamies, Pel 109 §, valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Oikeusasiamiehen tehtävä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamiehen erityiseksi tehtäväksi on määrätty lisäksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta) kummallekin nimenomainen velvoite valvoa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Samansisältöiset säännökset ovat nyt perustuslain 108,1 §:ssä ja 109,1 §:ssä.
>Periaatteellisesti tärkeä on perustuslain 22 §, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. HE:ssä 309/1993 vastaavaa vuoden 1995 säännöstä perusteltiin lausumalla, että perusoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta on tärkeätä, paitsi että julkisen vallan edustajat pidättäytyvät itse loukkaamasta perusoikeuksia, myös että he aktiivisin toimenpitein edistävät niiden toteutumista: Esitutkinta ja Pakkokeinot; Klaus Helminen, Kari Lehtola, Pertti Virolainen<

Fränke on ottanut kantaa Jonkkan suhtautumiseen ihmisarvoja koskevaan oikeusturvakäsityksiin ja on ilmeisen oikeassa. Fränke on kritisoinut Jonkkan väitöskirjassaan "Syytekynnys" esittämää oikeusturvakäsitystä siitä, että se perustuu yksinomaan ennustettavuuteen ja oikeusvarmuuden vaatimukseen, kun Fränken mukaan oikeusturvassa on kyse paljon muustakin. Yhtenä esimerkkinä Fränke mainitsee ihmisarvon. Tällä tavoin Fränke sitoo oikeusturvan moraaliin, mihin ulottuvuuteen Jonkka ei ole kiinnittänyt huomiota., >Fränke 1992 s.79-80<.

Päätin tutustua lähemmin Jaakko Jonkkan lakimies 8/1998 s.1255-1270 kirjoittamaan artikkeliin. Artikkelissa s.1264 lausutaan: Syyttömyysoletus sisältyy hallitusmuodon 16 §:ssä tarkoitettuihin oikeusturvatakeisiin. ”Syyttömyysoletus on syyttömän suojaamisen periaatteen perustuslaillisista ilmaisuista tärkeämpiä. Syyttömyysoletus on ilmaistu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa seuraavasti: >>Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen”. Syyttömyysoletus velvoittaa sekä tuomioistuinta että muita viranomaisia. Käsite >rikoksesta syytetty< on tässäkin ymmärretty meillä totuttua laajemmin. Prosessuaalisesti tässä tarkoitettu suoja alkaa esitutkintavaiheessa. Mutta sillä on katsottu olevan ulkoprosessuaalistakin ulottuvuutta. Joissakin tapauksissa julkisen viranomaisen henkilön syyllisyyteen viittaavaa vapaamuotoista (esim. haastattelussa antamaa) lausumaakin voidaan pitää syyttömyysoletuksen loukkauksena.”

Jaakko Jonkka on toimillaan suojellut viranomaisen laittomia toimia, vastoin hänen parempaa tietoaan. Hänen toimintansa antaa selkeän kuvan sen toimielimen arkielämän etiikasta jossa hän toimii.

Mitä on sofismi: Pari sanaa Sofismista/sofistin luonteenpiirteistä: >Sokrates oli ensimmäinen filosofi, joka merkittävällä tavalla haastoi sofistit ja sofistiikan. Platonin ja Aristoteleen aikana sana "sofisti" oli jo saanut osittain negatiivisen merkityksen. Sillä viitattiin henkilöön, joka käytti retorisia silmänkääntötemppuja ja sanojen monimerkityksellisyyttä tukemaan tai peittämään ontuvaa päättelyä. Sekä Sokrates, Platon että Aristoteles haastoivat sofismin filosofiset perusteet. Platon kuvasi sofisteja rahanhimoisiksi viisastelijoiksi. Lopulta koko sofistien koulukuntaa syytettiin valtion toimesta epämoraalisuudesta. " Ps. Olemme menneet ajassa taaksepäin"

Next >>

123 • 4 • 5 << PreviousNext >>