View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Kun edellä kuvatulla tavalla karsitaan pois ne argumentit, jotka eivät kelpaa perusteluiksi tapahtuneelle jälkiverotukselle, ei mielestäni jää kovin paljon jäljelle, johon LVVL 48 §:n käyttö ja jälkiverotus voidaan laillisesti perustaa.
Toivon, että Korkein hallinto-oikeus on valmis ottamaan tämän asian asiakäsittelyyn sellaiselta pohjalta, joka ei sisällä jälkiverotuksen perusteeksi kelpaamattomia argumentteja.
Kauniainen 22.2.1999
Edward Andersson
professori
Ps.ks. Professori
Edward Anderssonin lausunto s.1-2 klikkaa
---------------------------------------
Pos
21.4.2. Omat kommentit ja huomiot käsittelystä
sekä tuomiolauselmasta:
Verotuksessa
vaikuttavasta legaaliperiaatteesta säädetään
perustuslain 81 §:ssä: Verosta säädetään
lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden
ja veron perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Säännöksen
sanamuoto viittaa nimenomaan kirjoitettuun oikeuteen verotuksen
perusteesta ja lisäksi sanamuodossa korostuu yksilön oikeussuojan
näkökulma. Verotaakkaa ei saa lisätä tulkintoja
venyttämällä. Yleisesti vero-oikeudessa voidaan
legaliteettiperiaatteen avulla pyrkiä torjumaan sellaiset
tulkintavaihtoehdot, joissa vero määrältään
tai henkilölliseltä ulottuvuudeltaan muodostuisi lain
sanamuotoon nähden yllättäväksi ja ankaraksi
> Pikkujämsä 2001 s.109<.
Koko prosessin aikana ei kukaan
todistajista kyennyt yhtymään Kuortin teoriaan bulvaanisuhteesta.
Bulvaanisuhteesta ei ollut mitään kausaalista/testattavaa
näyttöä. Todistajien ALV tarkastaja M.Paananen, Tilintarkastaja
Sopen-Luoma, Yrittäjä Metsäpuro kiistivät bulvaanisuhteen
olemassaolon sekä Haapalehto totesi, että ei ollut tällaista
pannut merkille. Tulkinta bulvaanisuhteesta oli verotarkastajan
synteettinen/intuitiivinen tulkinta johon ei löytynyt aineellista
näyttöä.
Prosessin perusedellytyksiin oleellisesti
kuuluu, että kantajan esittämä väite on tosi,
asianomistajan totuusvelvollisuus on prosessin kantava edellytys.
ROL 6 luvun 5 §:n 3 momentissa edellytetään asianomistajan
pysyvän totuudessa, jos hän asiasta jotakin lausuu tai
kysymyksiin vastaa. Asianomistaja ei saa antaa asiassa
harhaanjohtavaa kuvaa, vaikka ei kertoisikaan jostakin asian osasta.
>Jokela 2002<. Puhumattakaan virkamiesten totuusvelvollisuudesta.
Hyvän "liikevaihtoverotarkastustavan" kaikki perusvaatimukset tässä verotarkastuksessa sivuutettiin. NTC:n suoritettiin bruttoverotus (liiketoimista joista se oli asianmukaiset liikevaihtoverot suorittanut) lisättynä huomattavilla veronkorotuksilla. Verotuksen perusteita, laskelmia tai niiden sisällön testausta ei suoritettu.
Objektiiviperiaatteen
mukaan hallintotoiminta tulee perustua objektiiviseen, puolueettomaan
käsittelyyn. Objektiiviperiaatteen tavoitteena on myös
turvata yleistä luottamusta hallintotoiminnan asianmukaisuuteen;
>Mäenpää 2000 s198<. Objektiiviperiaate ilmenee
myös veromenettelylain 26.1 §:stä jonka mukaan
verotusmenettelyssä ja muissa verotukseen liittyvissä
toimissa veronsaajien ja verovelvollisen edut tulee ottaa huomioon
tasapuolisesti. Periaate ilmenee arvonlisäverolain
176.2 §:stä, jossa säädetään, että
verotusta toimitettaessa on tunnollisesti sekä veronsaajien
että verovelvollisen etua silmällä pitäen harkittava
mitä verovelvollisen liiketoiminta sekä muista asiaan
vaikuttavista seikoista on ilmoituksesta tai muutoin käynyt
selville tai muulla perusteella katsottava oikeaksi. Periaate
koskee kaikkea viranomaistoimintaa ja näin ollen myös
verotarkastusta. Tasa-arvo, tasapuolisuus,
suhteellisuus, kausaalisuus, ihmisoikeussopimukset, konvenanssit
edellyttävät, että verovelvollinen saa näkökantansa
asiassa huomioon otetuksi. Ihmisoikeusajattelun kannalta
tasapuolisuusvaatimuksen on katsottu olevan erityisen korostunut
tilanteissa, joissa vastakkain on yksilö ja julkinen valta; <Kuusikko 2000 s.142<, kuten verotuksessa. Objektiiviperiaatetta
tukevat esteellisyyttä koskevat säännökset;
hyvän verotarkastustavan yksi tärkeimmistä takeista
on verotarkastajan esteettömyys hoitaa tehtäväänsä.
|