Pos.29.7. Kommenttit/ yhteenveto koko vero/oikeusprosessista sekä aineistosta - testaus/testattavuus. Kimmo Pörsti ...

29.7.8.2

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

8. Todistamisen vaikeus, todistajien manipuloinnista, juonimista ja kavaluutta, kielen ymmärtäminen ja puuttuva todistus

Kemppainen: Olette lääninoikeudessa ollut enemminkin sillä kannalla, että olisi ollut Kuusiston työpaikasta minä olen ymmärtänyt niin, että teidän käsityksen mukaan Kuusisto olisi ollut pikemminkin työntekijä kuin, että yrittäjä ja että hänellä oli melkoisia alkoholi ongelmia.
Harju:             Paanasen ei varmasti ole sanonut noin kuin te nyt sanotte, lukekaa se kappale älkääkä sanoko, että hän olisi sanonut tuolla tavalla, hän ei ole verrannut sitä, onko hän yrittäjä vai työntekijä. Hän on sanonut, että hänelle oli tärkeä työpaikka älkää siteeratko väärin, se on harhauttamista

Kemppainen: Ei tässä ole tarkoitus harhauttaa

Harju:             Lukekaa sitten oikein kappaletta, älkääkä tulkitko itse mitä Paanasen on mahdollisesti sanomia, noin hän ei ole sanonut

Todistamisen vaikeus liittyy myös todistajan manipulointiin. Matti Paananen oli verottajan avaintodistaja. Hän ei suostunut olemaan ainoastaan verotarkastajien marionetti, seikka joka aiheutti vaikeuksia todisteluun. Matti Paananen oli todistanut verotarkastuksen hypoteeseja vastaan mikä aiheuttti paineita verohallinnossa. Käräjäoikeuden tuomion ja Käräjätuomari Eero Nikkarisen äänestyspöytäkirjan jälkeen oli kaikki laitettu peliin. Veroviranomaiset ja teosto laativat uuden rikosilmoituksen, siihen liittyvä tutkinta oli suoritettu, eikä uutta näyttöä löytynyt - päinvastoin. Ennen hovioikeuden käsittelyä Matti Paananen sai puhelun Uudenmaan lääninverovirastosta asianvalvoja Pekka Kemppaiselta, hän soitti 3 kuukautta ennen Hovi-oikeuden käsittelyä Paanaselle Lääninverovirastoon Hämeelinnassa.. Matti Paananen kertoo minulle puhelun sisällöstä Pos 27.1 jota en ihmetellyt. Verovirasto/virkamiehet ovat lakien ja oikeusjärjestyksen ulkopuolella, heille juoniminen ja kavaluus kuuluu ilmeisesti työn kuvaan, ja he toimivat kuten haluavat. Matti Paananen kertoi joutuneensa uhkailun kohteeksi, hänelle esitettiin vaatimuksia jotka liittyivät verohallinnon hyväksymän linjan mukaiseen todistamiseen. Hänen epävarmuutensa tulee esille hänen todistuksessaan hovioikeudessa. Matti Paananen todistelun edetessä kieltäytyy enemmältä todistamiselta vedoten asemaansa todistajana. Tämä seikka on poistettu Helsingin Hovioikeuden äänitteestä.

Manipulointiin liittyvät myös seuraavat tapahtumat. Ei ole syytä toistaa Vesa Kuusitoon kohdistunutta korruptiota johonka verotarkastaja Matti Huovinen syyllistyi, epäilen sen tapahtuneen yhteisestä päätöksestä tai ainakin Hannu Kuortin suostumuksella. Edellisiin liittyy myös Heikki Metspäpuroon kohdistunut uhkailu kuulustelun yhteydessä. Poliisilla on varsin kyseenlainen tapa uhkailla todistajaa mikä on vastoin mitä kuulusteltavan kohtelusta ETL 27 §:ssä ja ETL 38 §:ssä säädetään, että myös alustavia puhutteluja koskevat 24, I §:n säännökset ns. kielletyistä kuulustelukeinoista ja 27 §:n säännökset todistajan kokonaan kieltäytymisoikeudesta sekä vaitiolovelvollisuudesta ja –oikeudesta. Niinpä 9 §:n mukaisesti puhuteltavalle on ilmoitettava hänen asemansa tutkinnassa, jos se on riittävällä todennäköisyydellä tiedossa. HE:ssä 309/1993 asia ilmaistiin seuraavasti: "Lainalaisuusvaatimus, velvollisuus kaikessa virkamiestoiminnassa noudattaa tarkoin lakia, on ymmärrettävä kaikkeen julkisen vallan käyttöön liittyvänä velvollisuutena soveltaa oikeusjärjestystä kokonaisuudessaan, mukaan lukien perusoikeussäännökset". Heikki Metsäpuro kertoo seuraavasti Hgin käräjäoikeudessa, Metsäpuro:  " Mä olin kolme kertaa siellä. Sanotaan, että ensimmäinen kerta, silloin kun ne Helsingin rikospoliisit oli, niin se kuulustelutilaisuus oli kaikkea muuta kuin miellyttävä, että se alkoi sillain, että sieltä kaksi tuli ja kuulusteli ja toinen sanoi mulle, että suurin piirtein, että ”Koppiin” ensimäiseksi. Että se oli niin kuin se tilanne semmoinen, että erittäin painostava ja niitä lyötiin pikkuhiljaa niitä lapppuja eteen.

Heikki Metsäpuro kertoo seuraavasti Turun Hovioikeudessa: Siellä oli kaksi rikospoliisia ja kun mua kuulusteltiin, sanottiin suurin piirtein että mä olen suuri rikollinen, että koppiin voin mennä, kaikkea tämmöistä. Se oli niin kuin, se menee vain se kuulusteleminen sillä lailla, että mä haluan päästä siitä. Mä en ole mitään muuta tehnyt, mä olen ostanut tavaraa ja kaupalla itseni elättänyt. Että sitten aletaan kyseleen tämmöista, ja se ilmapiiri on painostava ja sitten kun on kirjoitettu, onko tää hyvä, jees, ja sitten mä tietysti allekirjoitan sen. Että jos mä alkaisin ruotiin kaikkia niitä juttuja, ei se olis päivä ihan riittänyt välttämättä siellä kuulustelussa. Se on vähän niin kuin ennakkokäsite. Valitettavasti näin on asia. Se voi olla, että mä olen sanonut jotain semmoista, mikä ei pitänyt paikkansa tai muistanut väärin, tai kysytty vähän väärin se kysymys, kirjattu vähän väärin. Olenhan mä tietysti allekirjoittanut, se pitää paikkansa." Edellä olevasta voidaan todeta Heikki Metsäputon lausuneen todistuksensa 4 vuoden viiveestä huolimatta hyvin ristiriidattomasti. Poliisin harjoittama todistajan kuuleminen on ollut varsin määrätietoista - suunniteltua ja se on sisältänyt uhkauksia.