25 Pos 1. Vuonna 1995 verotarkastuksen yhteydessä laadittu rikosilmoitus ja tutkinta.

25.1.1

View

Etusivu

Sisällysluettelo

Takaisin

Edellä kerrottu tarina lammaspaimenesta, hänen työskentelyolosuhteistaan sopii hyvin kuvaamaan myös nykyajan yrittäjän asemaa ja olosuhteita. Viitekehyksiä siirettäessä nykyaikaan, eivät olosuhteet eroa paljoakaan. Nyt nykypäivään, oikeudenmukaisuusvaatimuksiin joita kautta aikojen ovat yrittäjät peräänkuuluttaneet.

Verotarkastuskertomus oli muotoiltu sellaiseksi, että se suoraan mahdollisti kertomuksen käytön rikosilmoituksen runkona. Kertomukseen Teosto improvisoi sävellykset ja kuten edellä olen todennut, laati verotarkastajat sanoituksen/synteesin sävellykseen. Teosto yhdessä opetusministeriön/veroviranomaisten ja eri orgaanien virkamiesten kanssa tiivistivät asiassa yhteistyötään, johon oli helppo kytkeä poliisiviranomaiset mukaan.

Tällaisesta tiivistetystä yhteistyöstä voitiin luoda ja testata kouluesimerkki. Olihan valtionavarainministeriön asettaman työryhmämuistion 1/99 muistiossa s.6 todettu valtionvarainministeriön edellyttävän (11.10.1996 tekemällään päätöksellä, että Uudenmaan veroviraston yhteyteen perustettavan projektiryhmän (Uudenmaan verovirastosta, Johtoryhmän puheenjohtaja Markku Hirvonen) tehtävänä mm. on ”b) kokeilla ja kehittää erilaisia, nykyisiä tiiviimpiä viranomaisten yhteistyömalleja ja c) toimia verohallinnon ja yhteistyövirnanomaisten koulutuspaikkana”. Tiivistetty yhteistyö koskee siten kaikkia viranomaistahoja. Viranomaistahoon kuuluvat lainsäädäntövalta, tuomiovalta, sekä toimeenpanovalta, ja kaikki näiden viranomaistoimien välisiin vuorovaikutuksiin liittyvät orgaanit (mm. voudit, ulosottoviranomaiset, lautamiehet, oikeuslaitos, ym.) Kun valtakoneisto sanotuin keinoin kehittää yhteistyötään (korruptiota/ päätöksenteon läpinäkyvyyden puute, klikkiytyminen ja "hyvä veli" -verkostot, vallan keskittyminen päätöksentekijöille, jotka eivät vastaa teoistaan suoraan kansalle.) on ilmeistä, että kansalaisten mahdollisuudet saada viranomaistahosta riippumaton menettely (Suomalaisessa oikeuslaitoksessa) on mahdotonta, varsinkin tapauksissa joissa jonain osapuolena ovat viranomaistahon edut/motiivit. (Ks. Hakemisto: lautamiehet)

Poliisin suorittama esitutkinta menettelynä eteni normaalin kaavan mukaan ilman suuria intohimoja. Ei pidätyksiä, ei erityistä painostusta (lukuun ottamatta Heikki Metsäpuroon kohdistunut uhkailu, tästä myöhemmin). Mutta selkeää ja suunnitelmallista - todistajiin suunnattua synteettistä mielikuvien muodostusta suoritettiin. Sofismia – jolla luotiin oikeaa ilmapiiriä todistajien vastausten muokkaamiseksi, yhdessä intuitiivisen mielikuvamaailman stimuloimiseksi. Mielikuvien muokkaamiseen tarvitaan johdattelevia kysymyksiä sekä ”väärien kysymysten välttämistä”. Väärien kysymysten asettelu ja johdattelu voisi johtaa myös haetun teeman/hypoteesin vastaisiin lausumiin - joita viranomaistahon tiivistämän yhteistyön hengessä ei haluta tulevan esille.

Käyn poliisikuulustelut suppein otoksin läpi. (Poliisikuulustelujen sisälltö, sen merkityksellisin osa tulee käräjäoikeuden ja myöhemmin hovioikeuden käsittelyssä esille.) Esimerkin omaisesti otan seuraavassa esille tapauksia joissa pyritään johdattelemaan todistajaa ”poliisikuulustelussa” tavoiteltuun kertomuksen henkeen.
Sain käyttööni poliisitutkinta-aineiston vuoden 2000 helmikuussa. Kaikki verotuspäätökset olivat saaneet jo lopullisen sinettinsä. Tässä kohdin on syytä tiedostaa/muistaa, että: Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan verovelvolliselle tulee varata tilaisuus ennen maksuunpanon suorittamista tutustua myös tarkastusta koskeviin poliisitutkintapöytäkirjoihin, jos sellaisiin on verotarkastuskertomuksessa viitattu. (Alustavassa- sekä varsinaisessa tarkastuskertomuksessa, myös Hämeenlinnan käräjäoikeudessa, ovat Huovinen ja Kuortti ilmoittaneet rikosilmoituksen jättämisestä, sekä nimenneet rikoksiin syylliseksi Reinikaisen ja Kuusiston. (ks. 14.3 Hyvä verotarkastustapa kohta 8.2 sekä 17. Herjaus solvaus ym..) - Poliisin suorittamaa esitutkintaa johtaa tutkintajohtajana toimiva rikoskomisario tai rikostarkastaja. Verotarkastajan tulee hänen kanssaan aina sopia siitä, voidaanko poliisitutkintaan kiinteästi liittyvät poliisitutkintapöytäkirjat tai niiden otteet liittää verotarkastuskertomuksen liitteeksi kesken esitutkinnan suorittamista. Mikäli niitä ei voida liittää, on maksuunpanoesityksen tekemistä siirrettävä siihen saakka kunnes verovelvollisen voidaan antaa tutustua pöytäkirjojen sisältöön siltä osin kuin ne koskevat puheena olevia verotuskysymyksiä: (KHO 22.1.1989 T 356) NTC:lle tai Yrjö Reinikaiselle ei tätä tilaisuutta annettu/ ei mahdollisuutta tutustua poliisitutkintapöytäkirjoihin.

25.1.1 Vesa Kuusiston kuuleminen 1994

Vesa Kuusistoa kuultiin ensimmäisen kerran 13.09.–94 Orivedellä.

– Hämeenlinnan poliisin virka-apukuulustelu; Kuulustelukertomus: Kertoi: Omistin CityLink oy:n osakkeet. yhtiö aloitti toimintansa 1991. Osakeyhtiön hallitukseen kuului lisäkseni Janne Heino Turun kaupungista. Yhtiötä ei ole myyty, vaan se on lakannut toimimasta. Toiminta loppui 2 vuotta sitten elokuussa, eli 1992 Tällöin vuokraisäntä vaihtoi lukot oviin maksamattomien vuokrien takia. Kitujanpitoa hoiti Liiketilikeskus Turun kaupungista. Kirjanpitoa muistelen hoitaneen Vesa Haapalehto nimisen henkilö. Osa kirjanpidosta jäi lukkojen taakse, kun vuokraisäntä vaihtoi lukot. Sinne jäi myös henkilökohtaiset varusteeni, joita en ole saanut takaisin. Mitään tilinpäätöstä ei ole tehty ko. ovien sulkemisen jälkeen. Osakeyhtiössä oli minun lisäkseni työssä S. Hämäläinen ja P. Jaller. Muita ei ollut työssä, lukuun ottamatta