View
Etusivu
Sisällysluettelo
Takaisin |
Minuun kohdistunut ajojahti saa muotoja joita ei voi perustella oikeusvaltion oikeusnormistolla. Viranomaistoimintaa leimaa arroganttius, reilun pelin halveksunta. Menettely ei edusta hyvää hallintotapaa, yhdenvertaisuutta, kansalaisten perusoikeuksia tai perusnormistoa. Objektiiviteettiperiaate on sylkykuppi virkamieskunnalle joka katsoo kuuluvansa hoviväkeen. Virkamiehet luottavat heidän keskinäiseen yhteistyöhönsä jota tiivistämällä he katsovat voivansa kohdella hallintoalamaisia kuten päätöksessä todetaan ”Reinikaisella ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta”” (ks.pos 9) En saanut oikeudenmukaista päätöstä sen perusteella, että "hallintomenettely" oli kestänyt liian kauan. Olisinko voinut vaikuttaa käsittelyn nopeuteen? Perusoikeudesta lausutaan mm: (ks.9.13 ). Hallintomenettelyn/virkemiesmenettelyn vastuut toimintatapojen asianmukaisuudesta kuin myös eettiset ja moraaliset perusvaatimukset ovat lakeja, asetuksia sekä normeja. Olin kokenut uudelleen viranomaistaholta mielivaltaa ja päätin vastaisuudessa tukeutua kaikissa kiistanalaisissa viranomaimenettelyissä asiantuntijoiden apuun.
Kirjoitin Jaakko Jonkalle eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle (pos 9.16). Vastaus (pos 9.16) oli sitä mitä viranomaiselta voi odottaa - hän katsoi, että olisi pitänyt jatkaa valittamista. Kommentoin asiaa seuraavasti: Jaakko Jonkan olisi
näkemykseni mukaan tullut muistuttaa Keski-Suomen lääninoikeuden
jäseniä perusoikeusuudistuksen sisällöstä! Perusoikeuksista
mm. PL 22 § lausuu: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien
ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Edellinen liittyy vahvasti myös
virkamiestoimintaan verotuksessa ja on omiaan antamaan suoja mielivaltaa
vastaan, sekä toimii lähtökohtaisesti oikeudenmukaisen
oikeusjärjestyksen ja oikeudenmukaisuuden turvaajana. >>Perusoikeusuudistuksessa
(HE 390/1993 vp, s.75) korostettiin, että turvaamisvelvollisuus
koskee perusoikeuksien toteutumisesta paitsi julkisen vallan ja
yksityisten välisissä myös yksityisten keskeisissä
suhteissa: Pekka Hallberg<<
Perustuslain 81 §:ään sisältyy säännös
verotuksen lainalaisuudesta. Tämän legaliteettiperiaatteen
mukaan lainsäädännön on sisällytettävä
säännökset veron määräämisen
perusteista, verovelvollisuudesta ja verovelvollisen oikeusturvasta.
Jaakko Jonkka on oikeassa sen suhteen, että valittaa pitää kokopäivätoimisesti.
Se onko siitä mitään laadullista hyötyä?
Voin ajatella että on, siinä oppii valittamaan, siinä kaikki
hyöty. Edellisestä apulaisoikeusasiamiehen vastauksesta
käy kirjaimellisesti ilmi, että koska verottajalla
ei ole mahdollisuutta enää periä? ei myöskään
verovelvollisen vaatimuksesta - virheellistä päätöstä
tarvitse korjata - tai suorittaa takaisin aiheetta perittyjä
veroja. Toisin sanoen Ei antanut myöskään
verovelvolliselle oikeutta periä! Mitä verovalituksella
tavoitellaan? (pos 9.17)
Verojohtaja Esko Nikander ei paremmin kuin kunnanasiamies Leo Sopanen ollut kiinnostunut lainalaisuudesta: -
Asetus verotusmenettelystä sääntelee verotarkastusmenettelyyn
liittyviä normeja. Asetuksen 2 §:ssä on säännökset
mm. verotarkastuksen aloittamisesta, verovelvollisen kuulemisesta
sekä verotarkastuskertomuksesta ja sen sisällöstä.
- Verotusmenettelyasetuksen 3 § puolestaan määrittelee
verotarkastuksessa esitettävän aineiston ja omaisuuden,
verotarkastuksen suorittamispaikasta säädetään
asetuksen 4 §:ssä.
- Ennakkoperintämenettelyä koskevat säädökset
löytyvät ennakkoperintälaista ja –asetuksista
EPL 37 § ja EPA 35 §. "Verotusmenettelylain 26 §:ssä
on säädetty tasapuolisuusperiaatteesta, luottamuksensuojasta,
kuulemismenettelystä, asian selvittämisestä ja näytön
punnitsemisesta sekä päätöksen perustelemisesta.
Näitä periaatteita on noudatettava myös verotarkastuksessa". Todellako? veroviranomaiselle verotarkastus oli tarpeeton - siitäkin huolimatta - että verotarlastuskertomuksen sisältö on voitu kopioida mistä tahansa aiemmin laaditusta kertomuksesta ja sovittaa se nimien ja ajankohdan osalta sopivaksi synteesiksi. Viranomaisille verotarkastuskertomuksen sisältö on proosaa, mielikuvituksen loihtimaa kerrontaa joka säännön mukaisesti on tehty vain hoviväkeä/hallintomenettelyä varten, ja sitäkään he eivät jaksa aina tehdä. He tuntevat menettelyn ja uskovat "Hoviväen" voimaan/hallintoväen tiivistettyyn yhteistyöhön ja korruptioon.
Hallinto-oikeuden päätösten testaaminen tuo esille päätösten keskinäisen ristiriitaisuuden, se on silmiinpistävää - sokea Kreetakin tämän näkee. Kausaalisuutta ne eivät sisällä, mahdotonta olisikin. Verotusprosessi perustui "arvioihin". Toisin sanoin intuitiiviseen ajattelun luomaan yliluonnolliseen kykyyn aikaan saada paranormaalisia ilmiöitä, "arviointia" joka liittyy ihmismielen mielikuvitukseen, sekä veroviraston työympäristön aiheuttamaan mielentilan vammaisuuteen. Hallinto-oikeuden päätös - toi esiin perutelujen laatimisen verotuspäätöksestä käsin ja antaa oikeuden duupiohin, epäillä asiassa esiintyneen suurta välinpitämättömyyttä. Hallinto-oikeus pesi kätensä kuin Pilatus aikanaan ja jätti asian virkamiehille. Tunsin nyt saamani kokemuksen perusteella menettelyn. Varustausuin tulevaisuudessa ottamaan oppimani huomioon - keskittymällä valitustoimissa itse valitusmenettelyyn - viemällä valitustie loppuun saakka, kuten apulaisoikeusasiamies nyk. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka viranomaistoiminnan "laillisuuden" valvojana kehoitti.
|