Pos.29.6. Kommenttit/ yhteenveto koko vero/oikeusprosessista sekä aineistosta - testaus/testattavuus 29.6.21 |
|
Olimme saaneet uudenmaan lääninoikeuden päätöksen 426/4 päivätty 19.6.1996. Verotus oli tuolloin hyväksytty verotarkastuksen sisältämien ehdotusten mukaisesti. OTT Olli Ryynänen laati valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ks.19.1. Valitus on päivätty 26.08.1996. Olimme valittaneet kesäkuussa 1995 saamamme lopullisen tarkastuskertomuksen sisällöstä. Prosessi eteni omia latujaan?. "Lopullinen" verotarkastuskertomus valmistui seuraavan vuoden syksynä Ks.16.2.1.a. Tuon kertomuksen s.4 Ks.16.2.1.b. kertoo miten tarkastuskertomus sai uuden muotoilun, tästä sain tiedon 1997 alussa, sen (10.01.1997) jälkeen kun tarkastuskertomus oli saapunut kotikuntaani. Seuraavassa myös edellisestä: Olli Ryynänen oli laatinut KHO:N valituksen, siihen vastaselityksen antoi Kuortti ja Huovinen joka on päivätty 5.6.1997. Mielenkiintoiseksi menettelyn tekee - laillisuuden kannalta - kuin myös verovelvollisen oikeusturvan kannalta se, että kyseinen uusi lopullinen verotarkastuskertomus sisältää aineistoa jonka Olli Ryynänen on KHO:lle laatimassaan valituksestaan kirjoittanut. Miten Olli Ryynäsen laatima valitus liittyy syksyllä 1996 verottajan laatimaan lopulliseen tarkastuskertomukseen ei ole tiedossani, kyseessä oli liikevaihtoverotukseen liittyvä valitus josta verotuspäätös on tehty. Kesällä 1995 tehty verotuspäätös liittyi liikevaihtoverotukseen, kuin myös ks. Uudenmaan lääninoikeuden päätös 426/4. Olli Ryynänen valittaa verotuksesta Ks.19.2 joka liittyi liikevaihtoverotarkastukseen tarkastuskertomus HAL0168/94. Kielen ymmärtäminen on ensimmäinen seikka johon Kuortti/Huovinen puuttuivat osuudessa 1.Yleistä. Se millä perusteella verotus on suoritettu - on vaikea ymmärtää. Sitä ei myöskään ymmärtäneet verotusehdotuksen laatineet Kuortti ja Huovinen. Asiaa tulee esille kun lukee lopullisen tarkastuskertomuksen Hal/0168/94 positio 3.3.1 sekä lopullisessa HAL96/00515 (uudempi korvattu numerointi). Miten voidaan kuvitella, että maalikko kykenee editoimaan vastineita tällaisten hypoteesien virrassa. Yritimme parhaamme 1995 asiantuntijoiden laatimassa ensimmäisessä valituksessa Uudenmaan lääninverovirastolle Ks. Pos16.3.6. Väite siitä mitä on yhdistetty, mitä ei, voi lukea myös tarkastuskertomuksen toimenpide-ehdotuksesta. Se, että OTT Olli Ryynänen on ryhtynyt asiassa editointiin (Ks.s.24 pos5.7) liittyy ja kuuluu hänen expertiisiinsä. Ongelman asian käsittelyssä aiheuttaa, että tällainen verotarkastuskertomuksessa harjoitettu fiktiivinen fabrikointi - justifioida Suomen lakien ulkopupuolella leijuvia hypoteeteeseja verotarkastuskertomuksen kantaviksi ideoiksi vaatii merkitystajunnan adekvaattia tutkimusta: "laadullisesti erilaiset merkitykset tieto, tunne, usko, tahto, intuitio ns. epätavalliset tajunnan tilat (altered states of consciousness) ja unet vaativat reaalitieteissä omat niiden luonteen ja tehtävän aidosti huomioon ottavat lähestymistavat. Sovelluksissa joudutaan aina huolehtimaan siitä, että merkitysten välillä vallitsee toisensa salliva ja elämän kannalta riittävän ristiriidaton suhde. Kehittymätöntä kokemuslajia on silloin kehitettävä, vääristynyttä oikaistava, epärealistista realisoitava jne. Toisia dominoivaa kokemuslajia joudutaan taas sovelluksessa hillitsemään. Subjektiivisen maailmankuvan ihanteellisena normaalitilana on pidettävä sitä, että kukin merkityslaji on herra omassa asiassaan. Siten esimerkiksi tieto, joka tieteellisessä maailmankuvassa on ainoa mahdollinen merkityslaji, ei subjektiivisessa maailman kuvassa voi rehevöityä tunteen alueelle": Lauri Rauhala 1/1997. Edellinen liittyy Kuortin/Huovisen lausuman sisällölliseen filosofiaan Olli Ryynäsen käyttämästä kieliasusta Ks.Hannu Kuortti 1_Yleistä. Hannu Kuortin moitteet Olli Ryynäsen laatimasta "kevyestä ?" valituksesta, voidaan liittää tarkastuskertomuksen liikevaihtoverotarkastuksen sisältöön - jota ei lainkaan ollut - jos Kuortti/Huovinen olisivat ymmärtäneet lukemansa - ei tällaista väitettä voisi esittää! Vastaselityksen 3.2 kohdassa, esitetään ajatuksia mistä on kysymys? onko kyse verovastuun siirtämisestä vai ei? Kuortti ottaa näin kantaa liikevaihtoverojen eliminoinnista sekä siirtämisestä ym. Mainintaa liikevaihtoverotuksen tarkastamisesta/liikevaihtoverotuksen kausaalisesta ja matemaattisesta tarkastuksesta ei koko prosessin aikana ole verotarkastajien toimesta lausuttu sanaakaan - vaikeaa se olisi ollutkin - sitä ei ollut! Kielen ymmärtämättömyys, verotusterminologian avulla fabrikoidut eri vaihtoehtoiset teoriat yhdessä osoittivat verotarkastajien Kuortin ja Huovisen tajunnan tilaa. He olettavat, että teorian selitysvoimasta seuraa myös sen totuus? Että itse verotuspäätöksestä - vaihtoehtoisten teorioiden avulla - rakentuutakautuvasti verotuspäätöksen perusteet? Oikein vai väärin? - realistin ei tarvitse suhtautua realistisesti kaikkiin teorioihin - eikä teorian kaikkiin oletuksiin. Ristiriitaisuudesta lausuu Olli Ryynänen mm. (valituksessaan 5.7.1 "Veronsaajien teorioiden kirjo" Sivulla.24) Mikä on ehdotuksen laatineiden verotarkastajien tajunnan tila? Oma lukunsa on edellä mainituissa verottajan tarkastuskertomuksissa esitety valhe siitä - kuka oli Citylink Oy:n hallituksen jäsen. Hallituksen varsinainen jäsen 91-92.02 oli Heikki Metsäpuro ja varajäsen Vesa Kuusisto. Heikki Metsäpuron kanssa oli Hannu Kuortti käynyt puhelinkeskusteluja, hänet oli ikään kuin valjastettu verottajan päätodistajaksi. Mielenkiintoinen on myös Käräjäoikeuden puheenjohtajan ja Hannu Kuortin diskussi Pos 25.3.3.18 sekä Pos.25.3.3.19 Edward Andersson antamassaan lausunnossa puuttuu myös "teorioihin" s.1-2 ja s.3-5 Olen ymmärtänyt, että kyseessä oli liikevaihtoverotus josta valitettiin, näin ymmärsi myös OTT Olli Ryynänen. Alustavassa tarkastuskertomuksessa kerrotaan liikevaihtoverotuksesta seuraavasti Ks.29.6.21.b. Valituksessaan Olli Ryynänen kirjoittaa asiasta seuraavasti Ks.29.6.21.c. jossa hän viimeiseksi puuttuu myös arviomääriin.. Tähän Kuortti vastaa Ks.29.6.21.d. |
|
